WWW.SA.I-PDF.INFO
FREE ELECTRONIC LIBRARY - Abstracts, books, theses
 
<< HOME
CONTACTS



Pages:     | 1 |   ...   | 7 | 8 || 10 | 11 |   ...   | 12 |

«JA V. G. E R D E L I L. G. T E R E X I O F A GEOGRAFIA OPPIKIRJA ALKUAKO DtUJA VART TÖINE OSA UCPEDGIZ M O S K O V A * 1 9 3 6 - LEMINGttAC L. G. ...»

-- [ Page 9 ] --

Tallojees sorkilläa pöllynnäköistä Kara-Kuman liivaa mänivät etes lampaat. Heitä oli päälle tuhatan. Päivyees paistoivat heijen mussat, harmaat, koricnevoiset karakulevoiset nahat. Ääriis ja takkaan jooksivat suuret vahtikoirat. Ees mäni paimen pitkä kokkakeppi käes.

Rankka ja vastuunallain ono t u r k m e n a p a i m e n e n töö. Koko päivän päivyen poltoos käyp hää liivamaata mööt. Köyhä kasvoitus o n o liivamaas, ja jot sööttää karja, pittää tehä joka päivä suuret matat.

Välimittee tulloo polttava liivatuisku i koko karjan tukkajaa liivaal.

Hyvä jos se ei oo kavvaa. O n o mokomaisia tapahuksia, jot liivatuiskust kooloo koko karja lampaita.

Monta miljoonaa kalleita karakulevoita lampaita antaat joka voos turkmenat riikille.

Tulokkaas dolinaas.

Pitän matan peräst paljasta liivamaata mööt möö ajoimma autool F e r g a n a n dolinaa. Se ono Ta?kentan linnast itälounatpoolee, liki Sbr-Darjan jokkia.

Löytäkää se kartast.

–  –  –

Paikka äkkistää muuttui. Ajoimma suuriin fruktisaadoin, rohoisiin peltoin loitse. Tihtii puuttuivat vastaa oslikoil ajavat ja jalkasin käyvät inmihiset.

Mut liivamaan likeisyys ain tuntui. To oikialt, to kurast poolest näkkyit peltoin välis lakkiat paikat.

Paikoittee pellot olivat tukkehusseet liivaal, minen tänne tuuli toi pustbnjast.

No koht viimäisetkii liivamaan jälet hävisivät. Auto ajoi aimarohoisiin saadoin i peltoin läpi.

J o k a harkkoomukseel piti aijaa yli vesikanaloin (arbkkoin).

J o k a paikois näkkyit uzbekkoin kylät.

Vaalastivat heijen p e e n e t savikoit tasaisiin kattoinka. Tanvaan ympäröivät korkiat saviseinät. Liki kottia röhöttivät saadat, bahcat makkuisiin, hyvält haisoviin dbnjoin kera, rohottiit vinogradnikat.

Välimittee näkyivät lutsernapellot, harvempaa riissupellot. I kaik s e upposi puuvillapeltoin sissee.

Paljo o n o soojaa ja päivyen valoisutta F e r g a n a n dolinaas, maa o n o vesitetty vesikanavoil. Rikkaat tulot antaa tääl puuvilla.

F e r g a n a n dolina ono Sovetan Sojuzan yks paremp pääpaikka puuvillan kasvatusta vart. Uzbekkoin kolhozat ja sovhozat antaat joka voos Sovetskoin respublikalle miljonoja kiloja hyväsorttista puuvillaa.

Puuvillan illaamiin ma§inaal.

Kuin elivät pustbnjoin zoonan eläjät ennen Oktjabrin revolutsiaa.

Asuvoimaal otti paarin pravitelstva liivazoonaas olevat maat. Liki 70 vootta elivät liivazoonan väki gaarin generalloin vallan alaisinna.

Liivamaan eläjilt otettii voimaal paremmat maat. Lopen hootavast ossettii heilt puuvillaa ja elokkaita. Suuret nalogat piti heijen maksaa.

Joka paikaas seisoi v e n n ä e n voiskaa. Liivazoonan töötätekevät elivät kaksinkertaisen taakan al, y h e l t poolee painoit kunikkaan generalat, toiselt poolee omat haanat (kunikkaat), bait (rikkaat) ja mullat (papit).

Suur merkitös liivazoonan eläjöin elos ono ain olt veel.

No vesi ono olt e n n e n haanoil ja baijoil. Min e n e m m ä n oli vettä, sen e n e m m ä n oli valtaa.

Veen peräst, niku i vallan peräst, haanat yhtperrää sotivat keskenää. Niijen sottiin aikanna koolivat ja tukkehuisivat liivaal k o k o naiset kukkivat linnat. Kanavoin tekömistä vart ajettii kymmeniä, tuhattoja töötätekeviä.

Liivazoonan väki oli pimmiää, sujevernoita. Maatalohutta pittiit höö aikaisiin aikoin mukaisest.

Kuin kehittyy talohus ja parenoo liivazoonan eläjiin elo.

P a l j o tulokkaita maita liivazoonaas v e e t t ö m m y y e n peräst seisoo turhaa. Senen peräst sovetskoi valta käänsi katson vesittämisen poolee.

Noistii praavittammaa rikottuja kanaloja ja plotinoja ja noistii tekömää uusija sementist ja ravvast. Noistii p u m p p u u m a a vettä ei veerun ja pankin, uhlun avil, a masinoinka.

Baijoilt otettii maat pois. Vesi ennää ei oo y h e n oma. Vettä ottaat kaik ilman maksua. Sitä tasaisest jaetaa peltoille ja säädöille.

Ain e n e m m ä n ja e n e m m ä n lisähyy vesityskanaloin verkko. Ain etemmäs ja etemmäs antiijaa liivamaa ja jovvuttaa tulokkaat maat kylvön alle.

Sitä vart, jot kehittyis talohus, pittää olla hyvät kulkuteet, a niitä e n n e n ei olt liivamaijen zoonaas.

Noistii tekömää vahvoja kiviteitä. Suur merkitös o n o liivamaijen zoonan talohutta vart ei aikaa stroitetuul Turkestano-Siberin rautateel.

Suuret sapasat leipää tulloot t ä n n e sitä rautateetä mööt mussanmaan steeppilöist.

Suuret prostranstvat tulokasta maata sen peräst joutuivat kalliin puuvillan kylvöin alle.

Uutta viisii stroitetaa maatalohutta.

Seel, mis e n n e n talonpoika yksintää vanhoil, ensiaikaisiil m a a asuloil tonki maata, nyt tuhatat traktorat kyntäät kolhozoin ja sovhozoin maita. Yhtyyt kolhozoihe i kocevnikat-lampaanpitäjät, laatihuut suuret lammassovhozat.

Suuret maatykyt liivazoonaas kylvetää heinärohol, kocevnikat alkaat asettua elämää paikoillee. Ensimäist kertaa alettii z o o n a a s tehä faabrikkoja ja zavodoja.

Oktjabrin revolutsia avasi liivazoonan eläjille levviän teen u u t e e kulttuuraelloo.

Liivazoonaas tekahuivat sotsialisticeskoit sovetskoit respublikat — T u r k m e n o i n, kus Ashabadan linna o n o stolitsanna ja Usbekkoin, kus Taskentan linna o n o stolitsanna.





Löytäkää kartast neet respublikat ja niijen stolitsat.

Tuhatat ?koulut opettaat turkmennoin ja usbekkoin lapsia omal keeleel.

Kymmenet ylemmät skoulut antaat noorille sojuznoille respublikoille ommia tiitomeehiä ja inzeneroja. Tehhää kluuboja, bibliotekkoja, kinoja, teatroja.

Kuin k e h i t l y y liivamaijen z o o n a a s industria.

Kiiree kasvaa industria Turanin alankoos. Kasvoivat puuvillan puhhassoszavodat, sulkun käärimis-, kutomafaabrikat, maatalohusma$inoin zavoda, elektrostantsiat.

Kaspian meren rannalle kehittyy kalaindustria.

Seel o n o lövvetty neftiä. Suuret rikassokset o n o lövvetty Kaspian meren zalivast Kara-Bugasast. Seel saautettaa kaikenlaisia sooloja. Kara-Kuman liivoin gentrast ono lövvetty suuret sapasat rikkiä ja ono tehty sinne rikkizavoda.

Kasvaat linnat. Egliset kocevnikat muuttuut tööläisiks.

Upraznenjat. Kontturakarttaa merkitkää — Aralan meri; joet, mit jooksoot Aral a n merree; Kara-Bugasan zaliva; Kara-Kuman liivat ja Ta§kentan ja A $ h a b a d a n linnat.

Tarkastakkaa kartan mukkaa liivazoonan polsikkain k a i v e t t a v v i i s y n t y m ä p a i k a t ja merkitkää neet konturakarttaa.

T ö ö j o u t o a j a l : Teemalle „Liivazoona" laatikaa alboina.

7. TROOPIKKOINALLAIN ZOONA.

Sovetskoi Sojuzaas ono mokomaisia paikkoja, mis ei oo lumitalvia suuriin pakkaisiin kera.

Se ono SSSR-n troopikkoinallain zoona. Vaik se zoona ei ota paljo tillaa, mut se ono Sojuzaa vart erittee kallis.

Troopikkoinalaisee zoonaa kuuluut: К г ь т а п lounatranta ja Kavkasan Mussanmeren ranta. Neet ollaa kumpakii jäättymättömän Mussan meren rannaal.

KRbMAN LOUNATRANTA.

Löytäkää kartast Кгьтап poolsaari. Löytäkää К г ь т а п lounatranta.

Teijen ees ono К г ь т а п lounatrannan nurkka.

Meri. Mäet ja kalliot. M ä e n veeruu ollaa liittyneet kylät. Kylän ees o n o parkka. Siin avonaisen taivaal al kasvaat meijen perttikasvot: hyvällg haisovat lavrat, kasvaat punaisii! kukil valetut oleandrat, niin ikkee kera tummanrohoiset magnoliat suuriin valkioin kukkiinka. Kukkaklumbois ono paljo kimmiöitä kukkia.

Parkaas olevist puist erikoisest eroittaijaat soorat tummanrohoiset kiparisat teräviin latvoin kera.

Liki parkkaa oleviis saadois kypsyyt lounatfruktat: persikat, abrikosat.

] O n o kesäpäivä. Paistaa kirkas päivyt, i sen jooniin al meri tiukkaa siniseel, goluboil ja rohoiseel kraasaal. Meren aallot j o o k s o o t rantaa ja vuhinenka rikkahuut rannan kivvii.

Loonto.

Kliimatta. К г ь т а п lounatrantaa hoitaat pohjoisist tuulist К г ь т а п mäet.

Kesä pitkin rantaa ono vari ja kuiva. Kestää kesä seel 5 kuuta.

Vihmoja tavallisest o n o seel niin vähä, jot ei tappaa vettä. Talvi o n o lyhyt ja lämmä. Talveel tihtii ollaa tomakat. Tihtii sattaa vihmaa. Merel kävvät suuret tormit. Harvaa rannaal sattaa lunta, no i sekkii kiiree sullaa.

Kevät ono lyhyt ja varrain, jo marttikuus kukkii s a a d u k a s v o i t u s.

P a r e m p aika К г ь т а п lounatrannaal ono avgusti-, sentjabri- ja oktjabrikuut. Niis kuis päivyt ei niin kovast paissa, ku kesäl. Seisoot soojat, lämmät, sirkiät päivät.

Mäkimaalle noissees kliimatta muuttuu. Seel kesälkii on vilu.

Seel tihtii sattaa vihma, sil aikaa ku pitkin rantaa o n o kuiva ja vari.

Joet. Jokija К г ь т а п lounatrannaas o n o vähä. J o e t saavat alun mäkilöilt. Keväeel lumen sulamisen aikanna ja kesäl suuriin sattein jälkee mäkimailt joet virtajaat kovast ja ujuttaat rannat. Suuremp osa niist jokiloist kesäaikanna kuivaat.

Kasvoitus. Кгыпап lounatrannaal ono paljo ainrohoisia kasvoja. Lehet niil ollaa kovat ja katetut paksuul nahal. Mokomaisiil kasvoil ei oo pelkoa tali hervoa kesän varist, eikä talven kylmist.

Ainrohoiset kasvot ympäär vootta pittäät lehtiä. Mokomain kasvo o n o esimerkiks, plju§j — keertelevä kasvo (liana). Erityisiin kokkiin avul plju^j noisoo puijen latvoihe i melkeen peittää neet omil kovil tummanrohoisiil lehtilöil.

Tiikkoita kasvoitusta ono vähä Кгыпап lounatrannaal. Suuremman osan kasvoist kasvättiit inmihiset. Erittee hvväst kasvaat tääl

toisist troopikkoinalaisist paikoist kuletetut ainrohoiset puut:

lavr hyvält haisoviin nahkalehtiinkä, mitä pannaa mauks rookaa, olivapuu, kumman päähkenist saavvaa kallista olivavoita, kiparis, piramidaaliset havupuut, mitä kasvatettaa kaunissokseks. Saadois kasvatettaa oleatidroja, magnolioita.

Rohokasvoitus pitkin rantaa muuttuu vooenaikoin mukkaa.

Varraa keväeel päivvenpoolisiis mäen paltiis kukkiit lumikukat ja fialkat. Peräst kattiijaa helliääl rohol ja kukil koko ranta. Ku alkuut varit kesäpäivät, ni roho muuttuu keltcfiseks ja kiiree kuivaa pois. Senen sihalle ilmahtuut harvat kovat ja pistelevät rohot. Hvväst nyt näkkyyt paljaat paikat maas ja kivirauniot. Vaa' seel, mis virtajaa joki, tali jooksoo oja, rohot ja kimmiät kukat ollaa ympäär vootta.

Mäkimaille noissees tulloo vilump ja tihtimpää sattaa vihmaa. Muuttuu i kasvoitus. Enstää mäel puuttuut yksinäiset Кгыпап petäjät, peräst kokonaiset petäjämetsät.

Ylempään, mis sattaa e n e m m ä n vihmoja, ilmahtuut: tammi, jalava, buukka ja paljo pehkoja. Monikkaisiis paikois Кгыпап mäkimail hoituivat tähä saa kaksattaavootiset buukkametsät.

Кгыпап mäkkiin kukkulat ollaa lakkiat. Seel ollaa hyvät mäkiniityt.

E n n e n Oktjabrin revolutsiaa Кгыпап metsiä kovast raisattii.

A metsät mäkkiin paltiil pittäät vihmavettä, hoitaat jokija ja ojia kuivamisest.

Nyt metsiä hoijetaa ja ei leikata.

Elokkaat. Elokkaist Кгыпа ono köyhä. Inmihiset ollaa hävittänneet seelt elokkaat. Seel ono paljo sysälikkoja ja matoja, vaa nähä niitä on rankka. H ö ö ollaa ympäröiviin kivviin karvaa, kumpiin pääl höö päivyees lessiit. Ku vaa likentyy inmihiin, ni h ö ö selvää peittiijäät kivviin lovvii. Varil päivytpäivääl vozduhan täyttäät suuriin sikiäisiin äänet. Koko päivän kuuluu cirittämmiin puist. Näyttää, niku helisöö joka oksa, joka lehti.

Mäelle noissees puuttuut i toiset elokkaat. Välimittee puuttuut olenit ja. metsäkitsit. Looksepääsemättomiil mäkiloil pesittyyt orlat.

К г ь т а п rannan eläjät.

Vakituiset К г ь т а п eläjät ollaa tatarit. H ö ö kasvattaat saadoja.

Tataroin kylät ollaa jokkiin rannoil ja К г ь т а п mäkilöin veeruin paltiil.

Tääl kaik ollaa kivest: koit, läävät, aijat.

P e e n e t k o i t — „ s a k l i t " — t a t a r i n kylis ollaa laahittu trapuittee. Tihtii säkiin takaseinännä ono kivimäki. Toiset seinät ollaa tehty kivest ja savest. Säkiin katot ollaa tehty maast ja ollaa lakkiat. Kattoloin Tataroin kylä.

pääl maataa, kuivatettaa fruktija. Katto on ylemmääl olevan koin tanvaanna ja kujanna. Jot päässä ylemmälle kyllää, pittää krappussa katolt katolle pikkaraisia, kitsaita trappuja mööt.

Kuin kehittyy К г ь т а п lounatrannan talohus ja parenoo eläjiin elo.

Päivytpaisteiset päivät antaat К г ь т а п rannaal kasvattaa kalleita kulttuurakasvoja.

Saadois valmistuut persikat, abrikosat, mindalit, masiinat. Suuret maatykyt ollaa vinogradnikkoin ja toisiin polsikkain tehniceskoin kasvoin al. Sitä vart, jot neet kasvot varil ajal evät kuivais, pittää olla vettä kastelomista vart. Mis pitkin rantaa ono vesi, seel pitälle v e n n u u t saadat, vinogradnikat, parkat. Mis ei oo vettä, seel varil ajal kaik kuivaa i kooloo.

Vesi rantamail ono kallista. Kehno elo oli köyhiil tataroil e n n e n sovetskoi valtaa. P a r e m m a t К г ь т а п lounatrannan maat olivat pomessikoil ja kunikkaan likimäisiil herroil. Tääl oli i itse kunikkaan imenjä. Paljo köyhiin piti maksaa veest ja maast. H ö ö elivät ain k ö y h y e e s ja rikkaist riippuvaisinna.

• Uutta viisii elläät paraikaa К г ь т а п lounatrannan töötätekevät.

Maat, saadat, ja vinogradnikat ollaa nyt sotsialisticeskoita sobstvennostia. Nyt joka paikaas yksinäisen talohuen sihas ollaa kolhozat, kummat, voitteloot talohuen nostamisen ja kolhoznikkoin elon parentamisen poolest.

O n o tehty kymmeniä ^kouluja, kummiis o p e t u s m ä n n ö ö omal keeleel. O n o avattu paljo bibliotekkoja ja kurssiloja aikainmihissiä vart.

Vinogradnikat К г ь т а п lounatrannaal.

Vinogradi ono yks glavnoimmist kasvoist К г ь т а п rannaal.

Ussiat kolhozat ja sovhozat kasvattaat e n e m m ä k s osaks vinogradia. Kuvas o n o näytetty vinogradin korjaamiin yhes sovhozan vinogradnikaas. Vinogradnikka o n o mäen lounatpaltiis — siin o n o enemmän päivyttä ja paremmast valmistuut makkiammat sortat vinogradia. Rutost m ä n n ö ö vinogradin korjaamiin. Pittää ajallaa leikata valmistunneet rypsyt. Kymmeniä tööläisiä o n o korjaamaas. Vinogradil täytetyt vakat, merrat, kannetaa grusovikalle. Hyvvää kiviteetä mööt vinogradi veitetää sovhozan sklaadaa. Seelt osa vinogradist lähetettää sanatorioihe läsiviä ja hookaajia vart. Osa lähetettää pohjaisee, ettäisii proletaarisii linnoihe. Osa keitetää viinaks.

V i n o g r a d i n korjaamiin.

Кгып ono SSSR-n zdravnitsa.

Kuiva ja sooja lämmä kliimattä, puhas meri-ilma, vinogradi ja toiset fruktat maanittaat paljo läsiviä К г ь т а п lounatrannalle. Erittee polsikas ono К г ь т keuhkoläsiviä vart.

E n n e n revolutsiaa К г ь т а п lounatrannan loonnon praavitusvoimat olivat niijen käsis, ket elivät veeraal tööl eikä sinne töötätekevät päässeet.

Sovetskoi valta muutti К г ь т а п lounatrannan m o n e n saan tuhatan töötätekevän tervehyen praavituspaikaks. Kunikkaan ja hänen likempäisiin herroin dvortsat ja rikkain daacat ollaa mukkoitettu sanatorioiks ja lepokotiloiks töötätekeviä vart. Paremmast kunikkaan dvortsast o n o tehty kolhoznikkoin sanatoria.

–  –  –

Kuvas ono näytettu Kavkasan M u s s a n m e r e n nurkka nojabrikuus.

Koko ranta o n o valettu päivyen valkfaal. Ilma o n o niin sooja, jot inmihiset hulkkuut kerkiöis vaatteis, a monikkaat uijuut meres.

M ä e n paltiile on sihoitettu mandarina- ja apelsinasaada.

Kullankarvaiset apelsinat ja mandarinat jo kypsyit i hyväst erittäijäät puijen rohoisist lehist. Koht noissaa korjaamaa tulloa ja lähettämmää sitä SSSR-n eri linnoille.

93.

Saadaa kaimoittaa mukava maantee. Pitkin teetä aijaa auto.

Autoos läsivät aijaat sanatoriaa, kumpa ono vähä ylempään mäen veeruus. Sanatorian ees ono parkka. Sanatorian takant näkkyy joki ja yli joen mänevä silta. Tääl kasvaat kalleet kulttuurakasvot.

Viljellyt pellot ollaa ympäröitetty metsiil. Tihit ja läpipääsemättömät metsät peittäät rannan ja mäen veerun tali paltiin.



Pages:     | 1 |   ...   | 7 | 8 || 10 | 11 |   ...   | 12 |


Similar works:

«International Theosophy Magazine For International Theosophy Conferences, Inc. JUNE 2011 CONFERENCE ISSUE – VOL. V The Editors: PO Box 459, Julian, CA 92036 – 760.765.1090 TABLE OF CONTENTS EDITORIAL.. 3 A JOURNEY TO HIGHER CONSCIOUSNESS. 6 BEAUTY IS NOT OPTIONAL. 9 A TRIBUTE TO JO.. 17 OLCOTT CENTER RECONAISSANCE TRIP. 26 HOW WE DO WHAT WE DO. 35 FOHAT.. 38 JULIAN 2011 ITC PROGRAM. 41 CONVERGENCE INTO UNITY. 48 EDITORIAL: ITC AND NATURE’S MAJESTY Fundamental to International Theosophy...»

«APCTP-97-13, SNUTP-97-093 UM-TG-196 hep-th/9707027 revised, July 1998 Branes, Geometry and N = 1 Duality with Product Gauge Groups of SO and Sp Changhyun Ahna,∗, Kyungho Ohb,† and Radu Tatarc,‡ a APCTP, 207-43 Cheongryangri-dong, Dongdaemun-gu, Seoul 130-012, Korea and Dept. of Physics, Seoul National University, Seoul 151-742, Korea b Dept. of Mathematics, University of Missouri-St. Louis, St. Louis, Missouri 63121, USA c Dept. of Physics, University of Miami, Coral Gables, Florida...»

«REGULAR TOWN COMMISSION MEETING HELD MAY 5, 2014 Regular Town Commission Meeting of the Town of Ocean Ridge held on Monday, May 5, 2014, at 6:00PM in the Town Hall Meeting Chambers.The meeting was called to order by Mayor Pugh. The roll call was answered by the following: Commissioner Aaskov Commissioner Bonfiglio Commissioner Allison Commissioner Lucibella Mayor Pugh Pledge of Allegiance ADDITIONS, DELETIONS, MODIFICATIONS, AND APPROVAL OF AGENDA There were no additions, deletions or...»

«Martin Kohli (European University Institute, Florence, Italy) Aging and justice1 Chapter 25 (pp. 456-478) of the Handbook of Aging and the Social Sciences, 6th edition edited by Robert H. Binstock & Linda K. George San Diego, CA: Academic Press, 2006 martin.kohli@iue.it Parts of this chapter are an expanded and revised version of the arguments presented in Kohli (2004). I am grateful to Harald Künemund for the ideas that have matured in our long cooperation, to Anne-Cathérine Küffer for her...»

«renewable energy myths and truths INDEX PAGE INTRODUCTION WHY PROMOTE RENEWABLE ENERGY? THE RENEWABLE ENERGY DEBATE MYTHS CLIMATE CHANGE & ENVIRONMENTAL CONCERNS 1. Global temperature rise due to climate change can still be avoided if an ambitious mitigation effort takes place at the global level. 2. If greenhouse gas emission could be capped at their current level, the global temperature will not rise above 2ºC. 3. Climate change can be mitigated without promoting renewable energy natural gas...»

«This is an extract from: Holy Women of Byzantium: Ten Saints’ Lives in English Translation edited by Alice-Mary Talbot No. 1 in the series Byzantine Saints’ Lives in Translation Published by Dumbarton Oaks Research Library and Collection Washington, D.C. © 1996 Dumbarton Oaks Trustees for Harvard University Washington, D.C. Printed in the United States of America www.doaks.org/etexts.html 6. LIFE OF ST. ATHANASIA OF AEGINA translated by Lee Francis Sherry Introduction In contrast to the...»

«STATE OF ISRAEL THE MINISTRY OF WELFARE AND SOCIAL SERVICES REPORT OF MINISTRY OF WELFARE AND SOCIAL SERVICES TEAM, AN EXAMINATION OF THE PHENOMENON OF CULTS IN ISRAEL _ Submitted to the Minister of Welfare and Social Services, Member of Knesset Moshe Kahalon Team Chairman: Nahum Itzkovitz The Director General Team Work Coordinator: Ido Benjamin Advisor to the Director General Report Editor: Hana Kupfer – Research, Planning and Training Division Adar A 5771 March 2011 CONTENTS Preliminary...»

«175 A ESCOLARIZAÇÃO E A SUA OBRIGATORIEDADE: DEBATES NA PROVÍNCIA DO ESPÍRITO SANTO (1870-1880)1 Omar Schneider* Amarílio Ferreira Neto** Jeizibel Alves Alvarenga*** RESUMO: A pesquisa busca compreender os debates sobre a escolarização e sua obrigatoriedade na Província do Espírito Santo, entre os anos de 1870 e 1880. Estuda as disputas em relação à implantação de uma forma escolar que se colocava como lugar privilegiado para a formação das futuras gerações, obrigadas a...»

«Robert Frost’s North of Boston: An Annotated Bibliography of Secondary Sources From 1974 to Present by Shosuke Kinugawa October, 2008 Contents Introduction 1 Abbreviations 5 Secondary Sources 6 Index of Authors 51 Index of Titles 53 Kinugawa 1 Shosuke Kinugawa Professor Eijun Senaha Scholar & Scholarship 1 October 30, 2008 Robert Frost’s North of Boston: An Annotated Bibliography of Secondary Sources From 1974 to Present Introduction This bibliography aims for a comprehensive collection of...»

«Aliens 1 Aliens: Narrating U.S. Global Identity Through Transnational Adoption and Interracial Marriage in Battlestar Galactica Aliens 2 Abstract Science fiction rewrites the conflict between self and Other as encounters between human and alien, providing an ideal generic cover for an exploration of the evolving role of the U.S. globally. The sci-fi television series, Battlestar Galactica, depicts the two most familiar tropes of the Asian interracial family, the transnationally adopted Asian...»

«A peer-reviewed open-access journal ZooKeys 417: 71–101 (2014) Life beneath the surface of the central Texan Balcones Escarpment: genus Anillinus. 71 RESEARCH ARTICLE doi: 10.3897/zookeys.417.7733 www.zookeys.org Launched to accelerate biodiversity research Life beneath the surface of the central Texan Balcones Escarpment: genus Anillinus Casey, 1918 (Coleoptera, Carabidae, Bembidiini): new species, a key to the Texas species, and notes about their way of life and evolution Igor M. Sokolov1,...»

«Vantage App Note Installing & Using Aspera Enterprise Server with Vantage App Note Title This App Note Synopsis Left column versioning info Right column table of contents applies to Requirements right justified left justified Vantage Vantage Server Requirements version 6.3 with UP4 Aspera Server Requirements or later Licensing Installing Aspera Enterprise Server integration with Vantage. 3 Features Example Aspera Workflow Configuring Actions to Use Aspera Configuring the Address Book for...»





 
<<  HOME   |    CONTACTS
2017 www.sa.i-pdf.info - Abstracts, books, theses

Materials of this site are available for review, all rights belong to their respective owners.
If you do not agree with the fact that your material is placed on this site, please, email us, we will within 1-2 business days delete him.