WWW.SA.I-PDF.INFO
FREE ELECTRONIC LIBRARY - Abstracts, books, theses
 
<< HOME
CONTACTS



Pages:     | 1 |   ...   | 6 | 7 || 9 | 10 |   ...   | 12 |

«JA V. G. E R D E L I L. G. T E R E X I O F A GEOGRAFIA OPPIKIRJA ALKUAKO DtUJA VART TÖINE OSA UCPEDGIZ M O S K O V A * 1 9 3 6 - LEMINGttAC L. G. ...»

-- [ Page 8 ] --

Kuiviin steeppiin eläjät.

Kuiviis steeppiis jo aikaisist ajoist elläät kasakat ja kalmbkat.

Katsokaa kartast, 119 stranitsalt, mis höö elläät.

H ö ö elläät karjanhoijool — kasvattaat suurija karjoja lampaita, hepoisia ja verbljudoja. Vaik o n o köyhä kasvoitus kuiviis steeppiis, a se voip toittaa lukemattomat karjat mokomaisia vähä kysyviä elokkaita, niku lampaat ja v e r b l j u d a t.

P a l j o steeppiä pittää, jot toittaa karjat, sentää kasahat ja kalmbkat kesäaikanna käyvät paikast paikkaa. Söötetyn k a r j a m a a n jättäät ja männööt uuvvelle karjamaalle. Valitsoot mistikkee paremman paikan karjamaata vart, laatiit voilokast kibitkat ja elläät siin niin kavva, kunniis elokkaat evät söö kaikkea rohhoa. Talvisiis elopaikois höö tekkööt elohooneita, valon, tatteenka sekoitetust savest.

Kasahhoin k o c e v k a.

Söi ja talloi karja aulan (kylän) ympärilt rohon. Pittää männä toisee paikkaa.

Hoomnikost jo aulaas o n o liike. Naiset korjajaat kibitkoja, laatiit kovjoroja, tilavaatteita, astioita. M e e h e t laatiit arboille koormaa.

Laatiit verbljudoin selkää tavaraa.

Kaik ono valmis. M ä n n ö ö t matkaa. Arboil, kumpii ollaa valjassettu härät, aijaat naiset läpsinee. Heijen jälest vaaznoist harkkiit verbljudat. Heil korbijen päälle ono laahittu käärityt kibitkat. Verbljudoin jälest tulloot hepoiset ja lehmät. Jälest tulloo lammas- ja kitsikarja. Vinkuut arbat. Määkkiit lampaat, mörnäät verbljudat, myykkiit lehmät, hirnuut hepoiset. Kuuluu lapsiin ääni.

Ensimäisennä karavanan ees, hepoisen seläs aijaa Abai. Toiset m e e h e t kera hepoisiin seläs, aijaat karavanan molompiil pooliil.

Yot jo i päivyt m ä n n ö ö läntee. Poutapilvet muuttuut kultapunaiseks.

Kiiree tulloo pimmiä. Abai antaa merkin i karavana piättvy ööks.

Hoomnikool, ku päivyt alkaa noissa, taas lähetää matkaa. Ööks taas uuvvestaa noissaa hookaamaa. Neljä päivää niinnikkee m ä n n ö ö karavana sinne, mis ono m a k u i s e m p roho, mis o n o tuima vesi, mis voip paremmast sööttää siivattoja. Lopuks, viijenneel suutkiil, ettääl noisi paistamaa järvi.

Proovattii vettä — hyvä ono, makuisa. Rohokii ympäriil o n o tihti ja rohoin. Arvattii tähä jäävvä.

Laahitaa kibitkat, ja aula o n o valmis.

Ja vot, jo ympäär aulaa kaikin poolin h a j a a n t u u t hepoiset, lehmät, kitsit ja lampaat.

Steeppi o n o kirjavanna karjast. Kakskymment suurt ja viratointa koiraa hoitaat karjaa. Kibitkoin ees pallaat tulet, niijen pääl mitälee keitetää. Aulast tuuloo, tuuli toop savvua ja hapant kumbssan (hepoisen maijon) haisua.

Kuin elliit kuiviin steeppiin eläjät ennen Oktjabrin revolutsiaa.

Suuriil kuiviil steeppiil voivat toittiissa saat miljonat siivatat. Vaa ilmat tääl tihtii ollaa kehnot. Varist roho tääl kuivaa. Vähälumisen talven aikanna jää peittää maan, jot sitä ei jaksa hepoinkaa kabjoillaa rikkoa. Siis alkuu „dzut", siivattoin taukiimiin toiton loppumisest. Vähä sitä, veel tihtii tulloot siivattoihe sap, siberin jazva ja toiset tavvit. Pimmiät, vähätiitoiset kocevnikat olivat kokonaa loonnon halluus.

H ö ö mittää evät tehneet karjoin taukiimista vastaa.

Siivatat ko noisivat läsimää, ni höö mänivät tiitäjälle (arbojalle), kenen päästämiin veel kovemmast lisäsi tautia i siivattoin taukiimista.

Rankka ono saavva vettä kuivaas steeppiis. Pittää kaivaa suuret kaivot. P a r e m m a t steeppikaivot olivat baijoin (rikkain) käsis. Baijoil oli hyvä, ko väki oli pimmiä. Joka toitonloppu, joka siivattoin taukiimiin toi uutta rikassosta heille — ain e n e m m ä n köyhiä noisi heijen batrakoiks.

'Kunikkaan pravitelstva, tiijetyst, kera ei pitänt mittää hoolt steepin kocevnikkoin talohuest.

Se vaa e n e m m ä n köyhessytti näijen steeppiin eläjiä: se otti heilt steepin kocevnikoilt, karjamaat ja antoi neet sinne tulleille venäläisille.

Mitä t e k k o o sovetskoi valta steepin k o c e v n i k k o i n elon parentamista ja steepin karjatalohuen lisähymistä ja parentamista vart.

Sovetskoi valta otti kovast kiin kocevnikkoin elon ja talohuen muuttamisest paremmaks. Hää alkoi siint, jot lisätä kocevnikkoin karja, s e n e n peräst jot siint rippuu kocevnikan elon parentummiin.

Liikkuees paikast paikkaa ei saa parentaa karjatalohutta. Sovetskoi valta pittää hoolta siint, jot kocevnikat asettaa elämää yhelle paikalle. Hää avittaa heille kaikiil voimillaa.

Laatihuut tovarisestvat yhteistä heinän löömistä vart, heinän^-kylvämistä vart, tehhää yhteiset läävät, kaivetaa yhteiset kaivot, tehhää vesipruuvvat. Tehhää veterinaarapunktat.

Kocevnikkoin kulttuuran nostamista vart tehhää punaiset kibitkat, ^koulut, stroitetaa bolnitsoja. Evät kelpaa kuivat steepit maanviljelystä vart, no neet voivat sööttää saat miljonat siivattoja.

Paljo lihhaa voivat antaa neet steepit, jos oikiast viijä karjatalohutta.

Kuiviis steeppiis levenöö sovhozoin ja kolhozoin stroitelstva, laatihuut karjanhoitosovhozat. Seel o n o jo nyt paljo karjanhoitosovhozoja ja kolhozoja.

Polsikkaat maastkaivettavat ja industria.

Määrättömän suuret polsikkain maastkaivettavviin rikassokset olivat tähä saa peitetty kuiviin steeppiin maan sises. Elloo noisivat suuret paljaat steepit seel, mis sotsialisticeskoin talohuen tekijöin suuren voiton peräst avahuit maan sises olevat rikassokset.





Piättymättömännä virtanna annetaa у Hää maan päälle mustaa kipunoivaa hiiltä Karagandan ^ahtast. Ööl ja päivääl j o o k s o o truppia mööt Emban ja Bakun nefti Kaspian meren rannalt. Stroitetaa ensimäist maailmaas, suuruen mukkaa, vasensulatuszavodaa Balhasjärven rannalle.

Löytäkää kartast Karaganda, Emban ja B a k u n neftiproombslat, vaskipaikat Balliahan järven rannaal.

Tämä on vast alku. Määrättömän suuret sapasat vaski-, sinkki-, tinaruudaa i toisia kalleita kaivettavvia o n o lövvetty kuiviin steeppiin maan sisest.

Näinikkee vähittee muuttuut kuivat steepit, muuttuu s e n e n mukkaa i kasahhoin elo. Kocevnikat-kasahat noisoot stroittajiks, gornjakoiks, neftinsaajoiks, m ä n n ö ö t pois kocevkast i alkaat ellää zavodoin tööläisinnä kulttuuraelloa.

f Z a v o d a n teko kuivaas steepiis.

Nefti meren pohjast. J o aikaa kalastajat, mit seilasivat Kaspian merta pitkin näkivät, jot liki Bakun linnaa vesi erojaa toisest veest ukonlookan, vihmakaarron karvaal.

Tarkastettii ranta i meren pohja. Saatii tiitää, jot syväs meren pohjaas ono neftiil rikas maakerros. Sovetskoi pravitelstva reknais voittaa sen neftin merelt.

Tehtii merree suur kiviseinä, damba. Sil seinääl erroitettii osa merest. Pumputtii sisest vesi. Kaks vootta ööt ja päivät tekivät töötä suuret pumput. Viimäin noisi näkymää pohja.

Kuivatettuu meren pohjaa tehtii kymmeniä neftivb^koja ja alettii saauttaa neftiä.

Koht täs alkoi lyyvvä suur neftifontana. Pantii se kii, ja netti pantii mänömää trupija mööt sooraa neftibaakkoihe.

Määrättömän paljo neftiä voittivat loonnolt sotsialisticeskoita talohutta vart tööläiset ja inzenerat.

Kokonain metsä neftivbskoja seisoo nyt seel, mis enen oli meren pohja.

Kalastus.

_ K u i v i i n steeppiin länsipooli ono sihotettu Kaspian meren, Volgan alavirran ja Uralan joen rannoille. Niis paikois o n o suuret kalariUassokset. Seel pyyvvetää paljo kalleita kalloja. Niitä kalloja viijää kuin toisii Sovetskoi Sojusan paikkoihe, niin i veeraille maille.

Löytäkää karta*! se z o o n a n osa.

Volgan joen suus o n o Astrahanin linna. Se ono s u u r e m p kalaprombsloin gentra. Rannaas o n o sattoja kalastaijiin seilivenneitä. Tääl kalastussezonan aikanna varraisest hoomuksest iltaa saa m ä n n ö ö kalan purkamiin.

E n n e n revolutsiaa Astrahanis kalastaijiin tööl rikastuivat suuret torkumeehet.

Uuvvees Astrahanis ollaa k y m m e n e t tuhatat kalastajia-kolhoznikkoja. Heijen seas ono paljo entisiä kocevnikkoja-kalmbkkoja.

Nvkyaikanna sinne o n o tehty suuret konservazavodat, holodilnikat, zavodat, mis tehhää kalastaijiin laivoja.

Löytäkää kartast Astrahanin linna.

–  –  –

Joka poolee näkyvät keltaiset bugrat karisevvia liivoja. Välistä tuntuu, niku ympäriil olis meri hyytynein aaltoinka.

Paikoittee liivabugrat olivat katettu miltaisiil lee puil i pehkoil ilman lehtijä. Harvaa kasvoivat kovat ja pistelikot rohot.

Päivyen noisun peräst alkoi vari. Pooleks päiväks liiva niin varistui, jot ei voint paljaal jalal noissa liivan päälle. T o t t u n e e t varrii steepin hepoisetkii evät tahtoneet syyvvä, a seisoit ja torkkuit väsyneinnä kovast tukehoittavast varist. Yhet verbljudat vaa evät varria p a n n e e t mikskää.

Tunniks k y m m e n e k s hoomnikkoa alkoi tuulla kuiva polttava tuuli. Se ajoi tervenäisiä pilviä varistunutta liivaa.

Varistunneel liivapeitteel kattiis päivyt. Ettäält mittää ei näkynt.

Varistunt liiva saalivoittamata särki liitsaa, kässiä, mäni silmii, korvii Pustbnjaas.

ja teki syyhkymisen nahas. Ei voint niin avata suuta, jot liiva ei olis kriksant hampais.

Illaal suurenna, rankkanna varistuneenna paranna laskiis päivyt ja valoi punaiseel valkiaal koko p u s t b n j a n.

Karavana kulki 6 päivää. Verbljudatkii jo väsyivät pitäst veettömäst matast. H ö ö tallasivat pää maas, väsyneinna ja veenost liikuttiit jalkojaa.

Teel puuttui kaivo. Vettä siin oli niin vähä, jot ei tavant joottaa karavannaa. Noisi tulomaa suur opasnosti.

Yks turkmenoist, karavanan saattajoist, kysyi aijaa etes tarkastammaa teetä.

Illaks hän tuli takas i toi oksan värskiä klaisaa.

Kaikin tunsivat itsestää, jot ttiska kiiree loppuu.

Toiseel päivääl karavana joutui A m u - D a r j a n joen rannalle.

Se oli levviä, suurvessiin joki. Sen rannoil kasvoi rikas rohoin kasvoitus.

Pustbnjoin loonto.

Maanpäälys. Katsokaa kartast: liivamaan zoona o n o s u u r e e s Turanin alankoos. Konsleenöökii Turanin alanko oli meren pohjaan.

Lounat- ja lounatitäpoolees se vähä kohojaa ylemmäks, sen lounatitäpoolisees äärees o n o suuret mäet. Seel ono suur mäkimaa Pamir.

Pamirast itäpohjaisee poolee v e n n u u t suuret Tjanj-$anin mäet.

Kliimatta. Ettääl SSSR-n sises ono pustbnjoin zoona. T ä n n e evät tuule märät tuulet.

Liivamaan zoonaas ono veel varimp ja kuivemp ku kuiviis steeppiis. Puuttuu mokomaisia paikkoja, mis kesäaikaan ei sikkaakaa saa vihmaa. Välimittee sattaa vihmaa, no vesi ei ehi tulla maaha saa, ku kuivaa. Päivääl viiluus vari noisoo 50°. Liivakivet, rautaiset riissat, niin varistuut, kuumenoot, jot polttaat kässiä. Taivas tääl e n e m m ä k s osaks ono pilvetöin i senen peräst kovast kesäpäivään varistunneet predmetat ööl kiiree jäähtvyt. Päivääl liivamaal ono vari, a ööl o n o vilu.

Joet. Liivamaan ääriis olevist mäkimaist jooksoo Turanin alankoo paljo jokija. Mutt suuremmaks osaks neet hävijäät liivoihe, tali kuivaat, niku i kuiviis steeppiis. Vaa kaks suurt jokkia leikkajaat Kara-Kuman ja KbZbl Kuman pustbnjoja ja virtajaat Araliri merree.

Neet ollaa Amu-Darja ja Sbr-Darja. Suurist mäkimaist jään alt ottaat alun kumpakii joki. Amu-Darja ottaa alun Pamiran mäkkiist.

Sbr-Darja — Tjanj-$anin mäkkiist.

Löytäkää kartast mainitut joet ja pustbnjat.

Kaikkiis varimmaal ajal, ku toiset joet kuivaat, tali jäävät mataiaks, Amu-Darja ja Sbr-Darja nostaat v e e n. Se sullaat korkioil mäkimail jäät ja lumet.

Liivamais puuttuut i järvet, vaa e n e m m ä k s osaks ilman vettä.

Vesi niist kuivi ja p o h j a h a u t o i h e jäi paistavan valkia sloja s o o l a a.

Enemmält se näyttää niku olis satant lunta.

Kasvoitus. Liivamais kera ono kasvoja. Tääl neet kasvaat harvempaa ku kuiviis steeppiis. Neet kera niin helpost siitäät varria ja veettommyyttä. Liivamaan kasvoja ain uhkajaat liivat. Mut vaa e n e m m ä k s osaks niijen s e e m e n e t ollaa niin kerkiät, jot tuuleel lentäät ees liivoja i sentää liiva ei peitä niitä syvälle. Ussiat p e h o t ollaa ilman lehtiä, niil vaa ono oikiat oksat, liiva helpost karisoo niijen yli ja lentää etes piättymätä niijen looks.

Liivamais puuttuut i puut — saksaulat. M u u d r a k s näyttäät neet liivamaan p u u t : varret ollaa niil koverat, painetut, m o n e s t paikkaa lohkijelleet, lovekkaat. Lehet ollaa p e e n e n soomuksen formaa, a nooret rohoiset oksat ollaa puul lehtiin sihas.

Saksaulmetsä ei anna viiliaa kupahaista. Suuriin jokkiin rannaal ono kokonaa toin kasvoitus. Tääl liivat evät uhkaa kasvoille, vettä ono ohto. Pitkii! rantaa kasvaat klaisat, rooko ja puut. Saksani.

Pocvat. Liivamais ei oo pocvia :

harvaa kasvava kasvoitus, ilman lehtiä, melkeen ei anna mätämaata.

Alangois ono vähätulokkaat soolapitoiset pocvat. Jokkiin dolinois ollaa taas oikii hyvät tulokkaat pocvat. Neet tulloot iilast (liittest), mitä joka voos jättää veennoisu.

Elokkaat. Alus näyttää, jot elokkaita liivamais ei oo. Katsokaa tarkempaa liivoja. Vot yks kivi, toin, a seel kolmas elpyi ja hiljaa noisi liikkumaa. Neet evät oo kivviä, a liivaa tunkihussein sysälikkoin päitä.

Liivamais, niku i kuiviis steeppiis o n o paljo sysälikkoja ja matoja. Heitä ko uhkaa opasnosti, ni höö peittiijäät liivaa. Tavataa sysälikkoja 1—2 metran pitukkaisia.

Sorriammist elokkaist liivamais tavataa antilooppija — ostoroznoita ja pölkääviä elokkaita. P e e n e m m ä n k i i opasnostin aikaan h ö ö pakenoot selvää ku veehkura.

o. G e o g r a f i a IV kl. 8t' Melkeen kaik liivamaan elokkaat ollaa keltaista karvaa, sentää höö vähä näkkyyt liivoin seas.

Suuriin jokkiin rannoil, mis o n o tihti, rikas kasvoitus, puuttuut kabanat ja tigrat.

Liivamaat ollaa vaa yhen kotisiivatan — verbljudan syntymäpaikka.

Verbljudaal ono levviä mosolikas jalan pohja, sen peräst hää helpost kävp liivois, sil aikaa ko hepoin v a j o j a a. Verbljuda voip toittiissa kuivaal, koval ja pisteleväl rohol. Monta päivää perätykkee hää voip olla söömätä ja joomata. Samal aikaa hää voip viijä monen saan kilometran päähä koorman ja ajajan.

K ä s k y t ö ö. Rinnoittakkaa liivamaan kliimatta kuiviin s t e e p p i i n kliimatanka.

Saokaa mitä erinommaist ono liivamaijen kasvoil ja elokkail. Mis liivamaijen z o o n a n osis ollaa tulokkaat maat ?

Liivamaan zoonan eläjät.

Liivamaijen zoonaas elläät uzbekat, turkmenat ja kasakat.

Katsokaa kartast 119 str., mis elläät neet kansat.

Köyhä ono liivamaan loonto, no i seel ollaa eläjät. H ö ö pittäät karjanhoitoa. Samal viisii niku kuiviin steeppiin väet, höö kera hulkkuut lammaskarjoinka paikast paikkaa, etsiit karjamaita ja vettä.

Harvaa ollaa liivamaas kocevnikkoin aulat (kylät).

Paljo ono vettä jokkiin dolinois, ollaa pocvat, rikas o n o i kasvoitus. J o aikaa meelellää mänivät sinne elämää inmihiset. Paljo o n o eläjiä ympäär jokija. H ö ö e n e m m ä k s osaks viljelööt maita, kasvattaat saaduloja, kylväät paljo puuvillaa. Ain e n e m m ä n ja enemm ä n maata ottaat puuvillakvlvökset.

Kuiviin maijen vesittämistä, oro?enjaa vart jo aikaa kaivetaa jokkiist kanaloja (arhkkoja).

Turkmenoil-kocevnikoil.

M ö ö mänimmä karavanas Kara-Kuman pustbnjaa mööt.

Löytäkää se kartast.

Ympäriil loppumata venuivat liivabugrat. Neet olivat peitetty kuivanein kasvoin jäänöksiil. Paikoittee puuttui saksaulapehkosikkoja.

Äkkistää liivabugran takant näimmä 1V2 km pitän ja levviän lakkian paikan. Siin seisoi 26 turkmenoin kibitkaa. Vähä etemmääl kibitkoist kaivoin loon jootettii nooria verbljudoja ja lampaita.

Se oli turkmenoin aula. Möö jäimmä siihe hookaamaa i veetimmä siin aulaas kahet suutkat.

Oli kesä, kaikkiis rankemp aika liivamaan eläjille. Siitämätöin vari ei antant ei päivääl, ei ööl rauhaa. Elo kibitkois melkeen sammuu.

Kaik kasvoitus ympärilt kuivi ja paimenet mänivät karjoinka ettäisille karjamaille, toisille kaivoille.

Yli kahen päivän meijen karavana tapais kiin m ä n n e e n k a r j a n.

Liivabugraa keertäjees möö ettääl näimmä minenlee liikkumisen.

Se oli lammaskarja.



Pages:     | 1 |   ...   | 6 | 7 || 9 | 10 |   ...   | 12 |


Similar works:

«Please note that this is an author-produced PDF of an article accepted for publication following peer review. The definitive publisher-authenticated version is available on the publisher Web site Archimer Aquaculture Research November 2013, Volume 44, Issue 12, pages 1872–1888 http://archimer.ifremer.fr http://dx.doi.org/10.1111/j.1365-2109.2012.03192.x © 2012 John Wiley & Sons Ltd The definitive version is available at http://onlinelibrary.wiley.com/ Allometric growth patterns and...»

«Journal of Computer-Mediated Communication Habitual Facebook Use and its Impact on Getting Deceived on Social Media Arun Vishwanath Department of Communication, University at Buffalo, Buffalo, NY 14260 There are a billion Facebook users worldwide with some individuals spending 8 hours each day on the platform. Limited research has, however, explored the consequences of such overuse. Even less research has examined the misuse of social media by criminals who are increasingly using social media...»

«When an Employee has lupus An Employer’s Guide © LUPUSUK 2015 This information leaflet has been produced by LUPUS UK © 2015 LUPUS UK LUPUS UK is the national charity caring for those with systemic lupus erythematosus (SLE) and discoid lupus erythematosus (DLE) supporting our members through the Regional Groups and advising others as they develop the symptoms prior to diagnosis. You can help by taking up membership For more information contact: LUPUS UK, St James House, Eastern Road,...»

«RULES AND REGULATIONS Hudson Backstage Theatre The rules and regulations of the theatre have been developed to ensure the smooth running of the theatre for all productions using the space. Therefore, these rules and regulations must be followed. If you are not sure what your responsibilities are, current rules (a copy of which you have signed before your first use of the space) are posted inside the booth as well as in the backstage hallway. Please bring this copy with you when you have your...»

«MANUAL DE ENFERMERIA EN CARDIOLOGIA INTERVENCIONISTA CAPÍTULO XV FARMACOLOGÍA EN HEMODINÁMICA TEMA 56. TEST FARMACOLÓGICOS EN HEMODINÁMICA: EPOPROSTENOL, SILDENAFILO Y ÓXIDO NÍTRICO. Rosa Nieves Rodríguez Hernández, Mª Loreto Barroso Morales, Carmen Elia Sierra Hernández y Gisela Samarín Fernández Unidad de Hemodinámica y Cardiología Intervencionista del Complejo Hospitalario Universitario de Canarias (CHUC). Santa Cruz de Tenerife. 56.1. Introducción. Como hemos visto a lo...»

«New Delhi, India, 1st-3rd February 2017 Strengthening Sustainable Development and Adaptation Capabilities New Delhi, India, 1st-3rd February 2017 BACKGROUND The Asian continent is the world´s most populated region. Asia as a whole, and South-East Asia in particular, is especially vulnerable to climate change. As the Fifth Assessment Report (AR5) produced by the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) has shown, terrestrial systems in many parts of Asia have responded to recent climate...»

«Inverse Kinematics The state of the art ∗ Morten Engell-Nørreg˚ ard December 19, 2007 Graduate project, 7.5 ECTS, Supervisor: Kenny Erleben. Figure 1: St. Michael Vanquishing Satan. Raffaello Sanzio 1505.Superimposed is a figure posed (approximately) like St. Michael, with the BFGS method. (The photo used is released in the public domain at http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Sanmichele satana raffaello.jpg ) Department of Computer Science, University of Copenhagen Universitetsparken 1,...»

«Penguin Conservation The Penguin TAG Newsletter Volume 16; Number 1 March 2012 In This Issue From the Editors 1 Little Penguin Conservation and Research 2 Saving Yellow-eyed Penguins 3 Novel Relapsing Fever Borrelia Detected in African Penguins 7 Saving Wildlife From Our Oil Habits 8 Going the Extra Mile, or Sometimes 2,000 Miles, to Save Penguins 10 Welcome to the Zoological Lighting Institute 14 Recommended References 15 News and Updates 19 Events and Announcements 20 Penguin Conservation is...»

«Essay Substantial Government Interference with Prosecution Witnesses: The Ninth Circuit’s Decision in United States v. Juan † Ruth A. Moyer On January 7, 2013, a three-judge panel of the U.S. Court of Appeals for the Ninth Circuit issued its decision in United States v. Juan. As a matter of first impression, the Ninth Circuit held that the constitutional proscription on substantial governmental interference with defense witnesses also applies to prosecution witnesses. Thus, the Juan...»

«New Jersey Furbearer Management Newsletter Winter 2014-15 New Jersey Division of Fish and Wildlife Upland Wildlife and Furbearer Project Deadlines and Dates to RememberBeaver and Otter Trapping Season Dates Coyote and Fox Special Permit Season Dates Dec. 26 – Feb. 9 (Jan. 1 – Feb. 9 on some WMAs) January 1 thru March 15, 2015 Beaver/Otter Check Station date: February 21, 2015 (9am until 12 Noon) Assunpink WMA, Clinton WMA, Flatbrook WMA, Tuckahoe WMA, Winslow WMA & Newfoundland FC NJTA Fur...»

«Chapter 14 Differential Diagnosis for Female Pelvic Masses Francesco Alessandrino, Carolina Dellafiore, Esmeralda Eshja, Francesco Alfano, Giorgia Ricci, Chiara Cassani and Alfredo La Fianza Additional information is available at the end of the chapter http://dx.doi.org/10.5772/53139 1. Introduction The female pelvis is an anatomic region which is quite complex, because it contains some organs and systems accomplishing different and independent functions. The uro-genital system represents the...»

«A Tour of the Worm Donn Seeley Department of Computer Science University of Utah ABSTRACT On the evening of November 2, 1988, a self-replicating program was released upon the Internet1. This program (a worm) invaded VAX and Sun-3 computers running versions of Berkeley UNIX, and used their resources to attack still more computers2. Within the space of hours this program had spread across the U.S., infecting hundreds or thousands of computers and making many of them unusable due to the burden of...»





 
<<  HOME   |    CONTACTS
2017 www.sa.i-pdf.info - Abstracts, books, theses

Materials of this site are available for review, all rights belong to their respective owners.
If you do not agree with the fact that your material is placed on this site, please, email us, we will within 1-2 business days delete him.