WWW.SA.I-PDF.INFO
FREE ELECTRONIC LIBRARY - Abstracts, books, theses
 
<< HOME
CONTACTS



Pages:     | 1 |   ...   | 4 | 5 || 7 | 8 |   ...   | 12 |

«JA V. G. E R D E L I L. G. T E R E X I O F A GEOGRAFIA OPPIKIRJA ALKUAKO DtUJA VART TÖINE OSA UCPEDGIZ M O S K O V A * 1 9 3 6 - LEMINGttAC L. G. ...»

-- [ Page 6 ] --

Havu- ja lehtimetsät kasvaat sekamittee. Suurinna ploo??adiloinna v e n n u p t torfasoot. Ettäisiil entisiil ajoil tääl olliit läpipääsemättömät, turpiat metsät. Nykyiseel ajal neet melkeen kaik ollaa leikattu pois.

Suuret metsäploo??adit jäivät nyt vaa zoonan samoi läntisee ossaa, Poljesjaa.

Niis kohis, kual metsä hoitui, nyt elläät m o k o m a t metsäzveerit ja linnut, niku taigaaskii.

Kuin n o i s o o industria sekametsäzoonaas.

Katsokaa kartan päälle: kaks suurt industriaraijonaa ollaa merkitty sekametsäzoonaa. Yks ono liki Leningradaa, toin Moskovaa, Kalininan, Ivanovon ja Gorjkin linnoin välis.

Niis rajonois i ennenkii oli paljo faabrikkoja ja zavodoja. No oikiin kovin industria seel kehittyi sovetskoi vallan aikanna.

Uuvvestaa stroittahui Moskovan ja Leningradan industria. Tääl

•ono stroitettu ja uuvvestaa o b o r u u d u i s t u paljo suuria zavodoja.

Niis zavodois ensimäiseks noistii tekömää kaikenlaajaisia sloznoita marinoja niitä zavodoja ja elektrostantsioja vart, kumpia noistii stroittamaa SSSR — n eri paikois.

Kasvoi gigantti autozavoda Gorjkiis. Levennettii ja uuvvestaa laahittii tekstilnoit faabrikat Moskovaas ja sen äärees, Kalininas ja Ivanovos.

Selvää kehittyy industria sekametsiin zoonaas. Paljo polttomaterialaa ono tarvis sitä vart, jot paljolukuiset faabrikat ja zavodat raalaisivat piättymätä.

Noistii kaivamaa torfaa, kumpa tuhattoja voosia lezi seel läpipääsemättömiin soijen ja vajovikkoin sises ilman assiaa.

A jot paremmin se torfa panna assiaa, ni soihe noistii stroittamaa elektrostantsioja. O n o stroitettu ja raataat torfaal kaks suurta

•elektrostantsiaa:

Leninan nimelliin, §aturan elektrostantsia 135 km pääs Moskovast ja „Krasnbi oktjabri" Leningradan loon.

–  –  –

Löytäkää fisiceskoist kartast Saturan elektrostantsia.

Siin kohas, kus seisoo Saturan elektrostantsia, muistamattomist i ajoist saa vennuit läpipääsemättömät sammalsoot.

Monniin tuhattoin gektaroin pääl oli vajovikko ja kaiskerain p e e n kasvoin metsä. Paikoittee saariin pääl, soon pääl, assuit k ö y h ä i s e t kylät. Soot toivat talonpojille k ö y h y e n ja läsyjä. A sil aikaa s a m a t soot pittiit itseen s y ä m e e s suurta rikassosta, suuret sapassut torfaa.

Tuli oktjabri 1917 vootta. Tööläiset ottiit vallan ommii kässii.

Alkoi verekäs sota valkioin kera. Kentraalit ottiit ommii kässii p a i kat, kualt saautettii neftiä ja hiiltä. Moskovan industria jäi ilman polttomaterialaa. Sammuit zavodoin topkat. Seisoit ilman lämmitöst elokoit. Vähä vaalastiit elektrolampit.

Polttomaterialaa täytyi saauttaa vaik mikä olkoo.

Muissettii Saturan soot. V. I. Lenin antoi käsyn, jot selvää a l e t tais seel kuivattaa torffaa. T ö ö noisi k e e h u m a a. Tööläiset noisiit kaivamaa kanavoja, laskomaa soovettä, leikkaamaa torfaa.

J o noisi torfa mänömää rautateetä möitä Moskovaa i toisii i n d u striafentroihe. Ain e n e m m ä n ja e n e m m ä n noistii saauttammaa torfaa Saturaas. No ei oo mukaisa veittää h ä n t rautateetä möitä — o i k i i n paljo o n o tarvis vagonoja.

Siis syntyi meeli stroittaa sooho* suur elektrostantsia ja laittaa elektrovoimaa kuhu ono tarvis.

Mäni monikas voos i Saturan soijen päälle kasvoi kaikkiis s u u r e m p koko maailmaas torfa-elektrostantsiavootta jo raataa Saturan elektrostansia. Pallaa senen topkiis£aturan torfa. Höyryma?inat pannoot liikkumaa turbiinat ( v e e r u t lapjoinka). Raataat elektroma?inat ja j o o k s o o elektrovoima provodoja möitä kymmeniin ja sattoin kilometroin päähä eri poolii.

Maatalohus.

Maatalohutta sekametsiin zoonaas pietää vanhoist ajoist. P o c v a t täs zoonaas ollaa paremmat kuin taigaas.

Kliimatta ono p e h m i ä m p ja e n e m m ä n o n o mukaisa maatalohutta vart.

Vanhoist ajoist saa tääl kylvettii odraa, ruist, pellovast, liinaa, munnaa i toisia ruuhtiloja. Viimäiseel ajal ussiois paikois noistii kylvämää vehnää.

No maatalohus sekametsiin zoonaas ei konsaa toittant omil produktoil itse talonpoikiakkaa. Pocvalle oli tarvis hyvä teko i voima, a kunikkahan pravitelstvan i hovinherroin aikanna köyhtyneet talonpojat evät voineet tarpevallisest tehä i voimistaa maata. Ussioil ei tavant siivattaa, ei olt tarpevallisia peltoasuloja ja marinoja, i kaikelle sille lisäks talonpojat olliit hovinherroin i kulakkoin kahleis.

A sil aikaa, ain e n e m m ä n ja e n e m m ä n produktaa oli tarvis kasvavia industriagentroja vart ja maatalohus voip antaa n e e t produktat.

Suur uus maatalohuksen perestroikka m ä n n ö ö sekametsiin zoonaas. M ä n n ö ö voittelos kolhozoin vahvistamiseks kulakkoin jäänöksiin kera. Organisoituut sovhozat, masina-traktorastantsiat. Ympäär suuria industriaposelkkoja kasvaat tarha- i maitotalohukset.

S e k a m e t s ä z o o n a n väki.

Sekametsäzoonaas elläät e n e m m i t t e e belorussat i venäläiset.

Tääl ono Belorussian Sovetskoi Sotsialisticeskoi Respublikka (BSSR).

Löytäkää se kartast.

Köyhäst elliit töötätekevät belorussat kunikkaan aikaan. Harvaa soijen i metsiin sekkaa olliit visoittu belorussakylät.

P e e n e n tulon antoit köyhät maat. Kehnost oli kehittynt tääl i i n d u s t r i a. Väki oli pimmiää, kirjameehiä ei olt. Vähälukuisiis oppilois opassettii vaa v e n n ä e n keeleel.





Kovin parentui Belorussian talonpoikiin elo perrää O k t j a b r i n revolutsian.

P a l j o hoolt Belorussiaas annetaa voitteloksee läpipSäsemättomiin soijen, maanteon glavnoin viholaisen kera. Kuivatettu o n o suuret ploo??adit soita ja niijen sihal nyt ollaa uuvvet pellot ja karjamaat.

Kuivatettuin soijen päälle ilmahtuit elektrostantsiat, kummat antaat elektrovoimaa kylille i industrialle. Noisoo maatalohus. Stroitettu o n o paljo zavodoja puutavaran tekömistä vart. Selvää kohojaa i kulttuuraelo Belorussias. Kaik väki oppihuu, lassaa paljo kasettoja i zurnaloja belorussian keeleel. O n o organisoitu kymmeniä yläskouluja i tiito-tutkimusinstituuttoja.

Д Yhtehysteet.

Katsokaa karttaa möitä s e k a m e t s ä z o o n a n päälle. Ikä poolees hänt möitä v e n n u u t Moskovaa päin rautateet. Ykstoist rautateetä jooksoot Moskovaa i laatiit Moskovan rautateesolmun. Neet sittoot Moskovan ja s e n e n kautta i likempäiset industria9entrat etempäisiin SovettiSojuzan raijonoin kera.

Miljonat tonnat kaikenlaajaista sekametsäzoonan industriagentrois tehtyä tavaraa m ä n n ö ö niitä teitä möitä Sovetskoi Sojuzan eri poolii.

Niitä sammoja teitä möitä takas sekametsäzoonaa j o o k s o o kaikenlaajain raakamateriala ja topliva.

Katsokaa karttaa möitä, kualle s a a p veittää tavaraa M o s k o v a n rautateitä m ö i t ä.

No yksiä rautateitä o n o vähä. — Kaikkiis hookiamp tee, se o n o v e s i t e e. Katsokaa SSSR-n kartan päälle. Sekametsiin zoonaas alkuu s a m o i s u u r e m p joki Europaas — Volga. Se laatii pitän vesiteen.

E n e m p kui 3V2 tuhatta kilometraa hää venuittas. Kuralt poolelt Volgaa jooksoot suuret joet turpioin metsiin läpi. Oikialt joki Oka M o s k o v a n j o e n kera, kumman rannaal seisoo linna Moskova. Volga j o o k s o o melkeen koko sekametsiin zoonan läpi, mokompiin linnoin loitse ku Kalinin, Gorjki, Kazani ja veep ommia vesijä steeppiin läpi Kaspian merree. No Moskova, samoi s u u r e m p sekametsäzoonan industriagentra, koko Sovetti-Sojuzan stolitsa, seisoo äärees suurest vesiteest. Evät voi päässä Moskovaa saa suuret Volgan parahodat matalavesistä Moskovan jokkia möitä.

Joki Volga.

А sil aikaa Volga j o o k s o o kaikkinee liki Moskovaa.

Löytäkää kartast se kohta, Kus Volga on kaikkinee liki M o s k o v a a.

Sovetskoi pravitelstva reknais tehä vesiteen M o s k o v a n linnaa saa i t e h ä Moskovan joen kulettavaks laivoil.

I vot Moskovan i Volgan välille kaivetaa kanalaa.

Kaivetaa kanala i noisoo jooksemaa Volgan vesi Moskovan j o k k e e, i leenöö siis M o s k o v a n joki laivoil kulettava.

Noisoot mänömää punaisest stolitsast levviät vesiteet meijen suuren maan joka poolii — Kaspian, Baltian, ja Valkialle merille. Noisoot kulkomaa kanalaa möitä voimakkaat parahodat. H ö ö noisoot veittämää Moskovaa miljonoja tonnija lastia, leipää, soolaa, kallaa, neftiä kivviä ja metsää.

A Moskovast noisoot veemää marinoja, kaikenlaajaisia materialoja, kirjoja kaikille Sojuzan kansoille jne.

Tarkastakkaa kartast 117 s t r a n i t s a t vesiteitä Moskovast Kaspian, Baltian ja Valkiaa merilöihe.

U p r a z n e n j a t. Merkitkää konturakarttaa sekametsiin zoona.

M e r k i t k ä ä neet l i n n a t : Leningrad, Kazani, Kijev, M o s k o v a, Gorjki, Kalinin, Ivanovo.

Merkitkää se kohta, kust n o i s o o m ä n ö m ä ä V o l g a - M o s k o v a n kanala.

T ö ö j o u t o a j a l. Laatikaa a l b o m a m o k o m a l l e teemalle : „Sekametsiin z o o n a ".

Metsästeeppi.

4. METSÄSTEEPIN JA MUSSANMAAN STEEPIN ZOONA.

L o u n a h e m m a s metsiä tuhattoin kilometroin levvyelle v e n n u u t mussanmaan steepit.

Neet alkuut SSSR-n länsrajalt ja männööt ettää Aazian s y ä m e e.

Metsät evät äkkiistää mää steeppilöiks. Enstää metsiin sekkaa ilmahtuut metsättömät laksut — metsät m ä n n ö ö t metsästeeppiloiks.

L o u n a e m m a s metsättömmiä laksuloja leenöö ain e n e m m ä n ja ja e n e m m ä n. Metsät lopuks kaikkinee hävijäät ja antaat tillaa aimoille steppilöille.

Europan osas SSSR-ä mussanmaan steepit v e n n u u t Mustaa ja Azovan m e r r e e saa.

Löytäkää kartast metsästeepin ja m u s s a n m a a n s t e e p i n z o o n a.

Metsäzoonast mussanmaan steeppilöihe.

Lukijees taikastakkaa l o o n n o n zooniin karttaa.

M ö ö a j a m m a Moskovast Rostovaa. M o s k o v a zavodoin i tuhattoin kivikotiloin kera jäi jälelle.

Ikkunoin loitse jooksoot metsät, pellot, niityt.

Paikoittee metsä tulloo rautateen looks.

Vilkkaat tumman rohoiset kuuset, valkiarankaiset koivut, p u n a rankaiset petäjät, haavat, kaikenlaajaiset pehot ja kukat metsän ääryksiil. Konslee täs olliit suuret metsät. No nyt neet ovat kovin leikattu.

Mitä etemmäs lounaesse, sen v ä h e m m ä n o n o metsää.

Ajamma yli Oka-joen. Täs kohat ovat jo kovemmin aukinaiset.

Voronezan al metsät hävijäät kaikkinee. Ympäriil, kuin ettää vaa voip nähä silmä — o l l a a äärettömät aukinaiset laksut.

Paikoittee vaa pikkaraiset metsät näkkyyt vonkiin ja jokiloin ääriis. Ilman otsaa ja alkua joka poolee v e n n u u yhtäläin lainehtiva vehnämeri. Paikoittee kultaisiin pläkkiin näkkyyt seemeckapellot ja arbuzabahcat. A ympäär heitä ain vaa sama lakkia, paikoittee pukrikas Ieipäpelto.

Rostovaa saa pojezda lentää leipämeren sises.

Vilkahtaijaa z a v o d a... leipäelevaattora, k y l ä... I taas kaik u p p o jaa äärettömis leipäpeltolois. Paikoittee jo alkoi leivänniitto.

M u s s a n m a a n steepit nykyiseel ajal melkeen kaik jo ollaa kynnetty ja tehty peltoin, saaduin ja tarhoin alle. Toin näky niil oli kakssattaa vootta takas. Siis ei olt kultaisia vehnäpeltoja, ei olt bahcoja, Leivän k o r j a h o s steepiis k o m b a i n o i l.

ei seemeckapeltoja, ei kylijä. Kerttämättömät steepit venuttaisiit joka poolii.

Nykyiseel ajal kyntämätöin steeppi hoitui vaa monikkais paikois.

Mussanmaan steeppilöin loonto.

Maanpäälys. Katsokaa fisiceskoist kartast: paikka, kus ono mussanmaan steepit, o n o kraasattu melkeen kaik rohoiseel kraasaal. Steepit ollaa sihoittunneet tasaisee alankopaikkaa.

M o n e s paikaas, niku, esimerkiks, länsrajoil, iäs, liki Volgajoen rantoja ja Uralan mäkkiä rohoin kraaska muuttuu keltaiseks. Niis paikois steepin päälys vähä kohojaa ylemmäks.

Keltain pläkki on kera Azovan merest itäpohjan poolee. Se o n o kaikkiis korkiamp paikka m u s s a n m a a n steeppiin länsipooleel — Donan Krjaza. Täs ono koko maailmaas tiijetty Donbass.

M u s s a n m a a n steeppiin tasankoa kaikiis pooliis leikkajaat vongat (ovragat), no sitä ei näy geograficeskoist kartast, sentää ku tämä kartta ono peentä masstaabaa.

Steeppitasangon länsiosas jooksoot suuret joet — Dnestr, Dnepr, Don, h ä n n e e jooksevan Dontsan joenka, Kubani, Volga, Ural.

Steeppitasanko tääl o n o painettu lounatmerriin poolee, sen peräst kaik nämä joet jooksoot niihe merilöihe päin.

Uralanjoen itäpooleel oleviis steeppiis jokija o n o vähä. Melkeen kaik neet jooksoot Obin jokkee.

Löytäkää kartast mainitut joet. Tiijvstäkkää, mis alkuut ja m i h e j o o k s o o t, kaik meet joet.

Kliimatta. M u s s a n m a a n steepit ollaa sihoittunneet SSSR-n lounatosas. Täs ono paljoa soojemp, lämmämp ku toisiis Sojuzan osis.

M u s s a n m a a n steeppiis ono kesä vari ja pitkä: 4—5 kuuta. Se alkuu j o maikuus. Kesäl ilma o n o kuiva. Vihmasatteet ollaa harvaa. Välistää tuuloot kuivat, varit tuulet — suhovejat. Neet tuuloot Turanan alangolt.

L y h h y e n syksyn peräst alkaa talvi. Tääl talvi ei oo pitkä ja on paljoa soojemp, ku metsäzoonaas, vaik välist i noisoot pakkaiset 20 c -saa. Tihtii tuuloot itäpohjaisest kylmät tuulet ja lumituisut, mit tuiskajaat kylät, teet ja ussiat kerrat peittäät matas p o j e z d o j a.

Kevät alkuu varraa ja kiiree loppuu. Keväeel, lumitalven jälest maas ja vozduhaas o n o paljo nooskeutta (vettä). Päivyt soojentaa maan ja ilman. L y h h y e e s ajas havahtuu koko loonto. Min etemmäks itäpoolee, sen etemmäs merist männööt m u s s a n m a a n steepit. Ain v ä h e m m ä n ja vähemmän vihmoja toovat tuulet. Ain kuivemmaks jääp kliimatta. Suuremp ero tulloo talven ja kesän välille.

Ahosteepin kasvot ja elokkaat. Kevät o n o kaikkiis paremp aika steepiis.

Talven jäätuuliin ja tuiskuin jälkee alkuut marttikuus soojat.

Lumi kiiree sullaa, vesittynt maa kattiijaa käppiääl, lustiil, kukkivaal rohokatteel. Ensimäiseks alkaat kukkia lumikukat, tulpaanat.

Neet männeel vootta kopittivat omis juuriis sapasat toittua. Peräst ilmahtuut toisetkii rohot.

Pehmiääs rohokattees kihisööt heinäserkat, böröläiset "ja muut sikiäiset. Niijen ei hooli etsiä itsellee toittua. Sitä o n o ympäriil vaik kuin paljo — se o n o steeppikasvot.

Tihtii puuttuut suslikat, sarkat ja toiset närivät elokkaat. H ö ö kera.toittiijaat kasvoil ja sentää i heitä vart ono jo valmeen paljo rookaa. Lounaest lentää tänne paljo kaikenlaisia lintuja.

Koko kevätpäivän helisöö lintuloin ääniä steepiis.

Kaik neet linnut elläät steepin sikiäisiil ja kasvoil.

–  –  –

seemeniin tuuluttamisaika. Tuulenka veerettää ja karistelloo seeineniä perekatipole. Kaikkinee vaikenoot linnut ja sikiäiset, valmisl u u t talveks närivät elokkaat.

P o c v a. Kaik tämä tuhatoille kilometroille venuva steeppi o n o katettu paksuul kerrokseel mustaa maata. Näin mokomaa ploos?adia tulokasta mustaa maata ei oo yhelkää muul maal koko maailmaas.

Vooest v o o t e e maata tääl peitti pitkä steeppiroho. Joka voos kasvoivat, kuivivat ja märkenivat neet rohot. Niinikkee tuhatois voosiis pocvaa kopittui mätämaa, tekahui paksu plasta mustaa maata.

Mustamaa o n o m u s s a n m a a n steepin suuremp rikassos.' Jos ei oo viljaa poltavia poutia, ni steeppi antaa suuret tulot — kasvattaa hyvät rohot, hyvät viljat, kaikenlaiset plodat ja ruuhtit.

K ä s k y t ö ö. Rinnoittakkaa m u s s a n m a a n s t e e p p i l ö i n ja taigaan kliimattaa keskenää.

Rinnoittakkaa m u s s a n m a a n s t e e p p i l ö i n ja taigaan kasvomaailmaa. I.äätkää, kuin muuttuu kesäs kasvot steeppilöis. Miks neet muuttuut? Rinnoittakkaa m u s s a n m a a n s t e e p p i l ö i n pocvia taigaan p o c v i i n kera. Miks steepin p o c v a a s o n o e n e m m ä n mätämaata ku taigaan p o c v a a s.

Metsästeepin ja mussanmaan steepin eläjät.

Metsästeepin ja mussanmaan steepin zooniis ono paljo väkkiä.

Osa täst väest viljelöö maata. Kylät steepiis ollaa suuret, no tihtii niitä ettäält ei näy. Neet ollaa sihottunneet vonkiin loon, niijen veenoil paltiil, jokkiin ja apajoin rannoille. Seel ono paremp saavva vettä.



Pages:     | 1 |   ...   | 4 | 5 || 7 | 8 |   ...   | 12 |


Similar works:

«O-MINIMAL PREPARATION THEOREMS L. VAN DEN DRIES AND P. SPEISSEGGER To Angus Macintyre, on his 60th birthday 1. Introduction Macintyre, Marker and Van den Dries [6] use model theory to show that globally subanalytic functions are piecewise given by terms in a certain language. Adding symbols for the exponential and logarithm function to this language, they also show that functions definable from exponentiation and globally subanalytic functions are piecewise given by terms. This piecewise...»

«Chris Heathwood 10 Subjective Theories of Well-Being 1. The Topic of Well-Being Classical hedonistic utilitarianism makes the following claims: that our fundamental moral obligation is to make the world as good as we can make it (consequentialism); that the world is made better just when the creatures in it are made better off (welfarism); and that creatures are made better off just in case they receive a greater balance of pleasure over pain (hedonism). The third of these claims is essentially...»

«Van Gogh Museum Journal 2000 bron Van Gogh Museum Journal 2000. Waanders, Zwolle 2000 Zie voor verantwoording: http://www.dbnl.org/tekst/_van012200001_01/colofon.php © 2012 dbnl / Rijksmuseum Vincent Van Gogh Director's foreword The opening of the Musée d'Orsay in Paris in 1986 rekindled a long-running debate here in the Netherlands about the desirability of founding an equivalent Dutch museum for the 19th century. Various arguments for and against were aired in the press and in scholarly...»

«ANNUAL REPORT COMMISSIONER OF MTIVE WELFARE WESTERN AUSTRALIA YEAR ENDED 30th JUNE • 1958 PRESENTED TO BOTH HOUSES OF PARLIAMENT PERTH: BY AUTHORITY: ALEX. B. DA VIES GOVERNMENT PRINTER, 1958 Digitised by AIATSIS Library 2008 www.aiatsis.gov.au/library The HON. J. J. BRADY, M.LA. Minister for Native Welfare Sir, In conformity with Section 73 (6) of the Native Welfare Act, 1905-54, / have the honour to submit my report on the condition and welfare of the natives and transactions of the...»

«D International Relations and Diplomacy, August 2015, Vol. 3, No. 8, 497-510 doi: 10.17265/2328-2134/2015.08.001 DAVID PUBLISHING Hybrid Conflict and Encirclement: Reconfiguration of Eastern Europe by NATO, Trade Barriers, and a Chinese Solution for Greece David A. Jones University of Warsaw, Warsaw, Poland The Russian Federation unilaterally invaded the Republic of Ukraine’s Crimean Peninsula, then commenced to occupy more of Eastern Ukraine on the transparent pretext of protecting...»

«FINANCIAL STABILITY AND FINANCIAL SECTOR SUPERVISION: LESSONS FROM THE PAST DECADE AND WAY FORWARD DECEMBER 17, 2007 TOKYO, JAPAN BANKING SUPERVISION AND EXAMINATION IN THE PHILIPPINES (BACKGROUND PAPER) MR. NESTOR A. ESPENILLA, JR. BANGKO SENTRAL NG PILIPINAS Paper presented at the Conference: FINANCIAL STABILITY AND FINANCIAL SECTOR SUPERVISION: LESSONS FROM THE PAST DECADE AND WAY FORWARD Organized by IMF Regional Office for Asia and the Pacific (OAP), Keio University-21 Century COE-Market...»

«What if art created our world? Johannes Alexander Kronenberg International Congress of Fine Arts Istanbul Professor Peter Sonderen March 2013 What if art created our world? Imagine yourself in front of a mirror. Look at your body, your eyes and hands. What if you were a passive being, living a primary based life? What if there was no force that called you, called you to wake up in the morning, to be active, to be alive? What if there was no possibility to develop your eyes, seeing behind the...»

«IUCN Publications new series No. 24 VOLUME I The Behaviour of Ungulates and its relation to management The Papers of an International Symposium held at THE UNIVERSITY OF CALGARY, ALBERTA, CANADA 2-5 November 1971 International Union Union Internationale for Conservation of Nature pour la Conservation de la Nature and Natural Resources et de ses Ressources Morges, Switzerland, 1974 IUCN Publications new series No. 24 VOLUME 1 the behaviour of ungulates and its relation to management The papers...»

«Ankara Üniversitesi Osmanlı Tarihi Araştırma ve Uygulama Merkezi Dergisi OTAM Sayı 25/Bahar 2009 Journal of T h e C e n t e r f o r O t t o m a n S tu d i e s, A n k a r a U n i v e r s i ty ANKARA 2011 ANKARA ÜNİVERSİTESİ BASIMEVİ İncitaşı Sokak No:10 06510 Beşevler / ANKARA Tel: 0 (312) 213 66 55 Basım Tarihi: 25/02/ 2011 OTAM Ankara Üniversitesi Osmanlı Tarihi Araştırma ve Uygulama Merkezi Dergisi BAHAR 2009 SAYI: 25 MART Yayın Sahibi: Ankara Üniversitesi Osmanlı...»

«Group and Topic Discovery from Relations and Their Attributes Xuerui Wang, Natasha Mohanty, Andrew McCallum Department of Computer Science University of Massachusetts Amherst, MA 01003 {xuerui,nmohanty,mccallum}@cs.umass.edu Abstract We present a probabilistic generative model of entity relationships and their attributes that simultaneously discovers groups among the entities and topics among the corresponding textual attributes. Block-models of relationship data have been studied in social...»

«UNITED STATES DISTRICT COURT EASTERN DISTRICT OF TEXAS SHERMAN DIVISION SECURITIES AND EXCHANGE § COMMISSION, § § Plaintiff § v. § CASE NO. 4:14-cv-812 § RONALD L. BLACKBURN, § ANDREW V. REID, BRUCE A. GWYN, § MICHAEL A. MULSHINE, LEE C. § SCHLESINGER, SAMUEL E. WHITLEY, § AND TREATY ENERGY § CORPORATION, § § Defendants § COMPLAINT Plaintiff Securities and Exchange Commission (“Commission”) files this Complaint against Ronald L. Blackburn, Andrew V. Reid, Bruce A. Gwyn,...»

«165 Speaking In Tongues: A Letter To 3rd World Women Writers* Gloria Anzaldua 21 mayo 80 Dear mujeres de color, companions in writing I sit here naked in the sun, typewriter against my knee trying to visualize you. Black woman huddles over a desk in the fifth floor of some New York tenement. Sitting on a porch in south Texas, a Chicana fanning away mosquitos and the hot air, trying to arouse the smouldering embers of writing. Indian woman walking to school or work lamenting the lack of time to...»





 
<<  HOME   |    CONTACTS
2017 www.sa.i-pdf.info - Abstracts, books, theses

Materials of this site are available for review, all rights belong to their respective owners.
If you do not agree with the fact that your material is placed on this site, please, email us, we will within 1-2 business days delete him.