WWW.SA.I-PDF.INFO
FREE ELECTRONIC LIBRARY - Abstracts, books, theses
 
<< HOME
CONTACTS



Pages:     | 1 |   ...   | 3 | 4 || 6 | 7 |   ...   | 12 |

«JA V. G. E R D E L I L. G. T E R E X I O F A GEOGRAFIA OPPIKIRJA ALKUAKO DtUJA VART TÖINE OSA UCPEDGIZ M O S K O V A * 1 9 3 6 - LEMINGttAC L. G. ...»

-- [ Page 5 ] --

P u h a s s e t t a a jokiteitä, kumpia möitä ujutettaa metsää.

Seel, kual ennen ei olt henkiäkkää, syntyyt kokonaiset kylät metsänleikkaajia vart kooperativvoin, oppiloin i bolnitsoin kera.

Metsä o n o stroikkamateriala.

Metsä on raakamateriala monelle industriahaaralle. Se männöö Metsän splaava joel.

P a p e r i f a a b r i k k a taigaas.

paperin tekömissee, kaikenlaajaisiin hiimiaproduktoin tekömissee.

Kaikkiis paremp ono tehä se raakamateriala paikallaa, a ei veittää kaikenlaajaisii'paikkoihe i ei traattia siihe paljo voimia.

P a r e m p kera ono myyvvä ulolle valmiita stroikkamaterialoja ja toisia p u u p r o d u k t o j a kuin raakaa tekömätöintä m e t s ä ä.

I vot läpipääsemättömääs taigaas stroittahuut ja raataat lauatazavodat, paperifaabrikat ja hiimiazavodat.

Pusnoi proombsla.

Kunikkahan aikaan jahtimeehet ampuit zveeriä kuin puuttui i hävittiit taigaan pusnoita rikassosta. Kalliita zveeriä jäi ain vähemmän i v ä h e m m ä n. Jot hoitaa pusnoi rikassos hävitöksest i nostaa pu?noi prombsla, sovetin oikehus laatii pu?noita zapovednikkoja. Niis ei saa ampua zveeriä. Neet laahitaa sitä vart, jot zveeri sikijäis seel.

Laahitaa veel i zveeriEermoja, kual pietää kalliimpia i harvoja zveeriporotia, niku soobolija, kunitsoja, kärppiä, m u s s a n p u u r o j a repoja. Valitaa oikiin kalliit porotat. Heitä hyväst hoijetaa ja pietääs Praavilnoist söötetää. Heitä tiitomeehet tutkiit ja tarkastaat heijen elloa. Laahitaa jahtikolhozoja.

Taigaan maaslkaivettavat rikassokset.

Viimäisee aikaa saa taigaan maast kaivettavat olliit vähätiijyssetty. Viimäisiin voosiin etsot näyttiit, jot taigaan s y ä m e e s ollaa suuret rikassokset: kultaa, hoppiaa, tinnaa, tina- ja sinkkiruudaa, kivihiiltä, soolaa, grafittaa, neftiä.

Suur merkitöös ono Kuzbassan kivihiileel. Kuznetskoi basseina ono lounat-iäs Novosibirskast. Seel o n o oikiin paljo hyväsorttuista hiiltä. Kovast kasvoi viimäisiil voosiil Kuzbassaas hiilen saaukki.

Kuznetskoi basseinaal o n o suur merkitös meijen industrian noisulle.

Z a d a n j a. L ö y t ä k ä ä SSSR-n kartast, kual lessiit sellaiset p o l s l k k a a t maastkaivettavat: Kuznetskoi b a s s e i n a n kivihiili (lounat-iäs Novosibirskast), nefti ( P e c o r a n lisäjoel ja Uralan mäkkiin liinspalteil), kulta (Lenajoel ja senen lisäjoel A l d a n a a l ).

Berezniki.

Lääntee Uralast, kural K a m a j o e n partaal, ono maan al 500 m paksuihin soolaplasta erilaisist sooloist.

Yhet soolat kelpajaat söökkii - ollaa keittosoolaa. Toiset antaat maalle hyvvää voimaa — neet ollaa kalisooloja. Ei ettääl niist paksuist plastoist ollaa kivihiili- ja iosforiittaplastat. Vähä saautettii näitä suuria rikassoksia kunikkahan pravitelstvan aikaan.

Nyt sinne ono stroitettu samoi s u u r e m p maaiimaas himiceskoi kombinatta Berezniki. Seel ono monta suurta savodaa, kummat s a a u t t a a t seel kaivetuist polsikkaist maastkaivettavist kaikenlaajaist u d o b r e n j a a. Illoittee ussian k y m m e n ä n kilometran pääst näkkyy lens, kumpa o n o elektrovalkiaal valaistuin kombinatan hoonein pääl.

Seelt Kamajokkia möitä u d o b r e n j a t m ä n n ö ö t SSSR-n kaikkii paikkoihe, sovhozoin ja kolhozoin äärettömille peltoloille.

Löytäkää kartast Berezniki.

Maatalohus taigaas.

Metsärazrabotkat ja pu^ninan saaukki ollaa glavnoit taigaan väen proombslat, parraat talohuspoolet taigaan zoonaas.

No taigaan väelle ono tarvis i kaikenlaajaisia söökkiproduktoja.

Hänelle ono tarvis i leipää, i ruuhtia i maitoproduktoja i lihhaa.

Veittää niitä kaikkia ettäält ono rankkaa i voitotointa. Pittää kaik, mitä vaa saap söökkiproduktoist, saauttaa paikaal. Evät oo mukaisat taigaan loonnon usloviat maatalohutta v a r t ; laihat pocvat, kylmät kevväet, varahaiset pakkaiset. Mut oopbtat näyttiit, jot taigaas saap nostaa i maanteon i karjanpion, jot seel valmistuut ussiat maatalohuskasvot, kummat viimäisee aikaa saa kasvoit vaa l o u n a h e m p a a n.

Nyt ono kasvatettu näijen kasvoloin kylmääsiitävät sortat.

Maitosiivatat voivat antaa paljo e n e m m ä n maitoa jos heist pittää e n e m m ä n hoolta ja paremmin valita kylmää siitäviä porotia. Sovetin oikehus noisi ylentämmää taigaan zoonan maantekkoa ja siivatan pittoa. Organisoijaa sovhozoja ja kolhozoja. Sovhozat esimerkillää näyttäät, kuin o n o tarvis tehä peltoa, tarhaa i kuin pittää siivattaa.

Oikiin suurta hooltä sovetin oikehus kantaa maitosiivatan piost taigaan zoonaas, sentää miks jokkiin dolinois seel ollaa hyvät niityt.

Linnan stroittamiin Jakutian taigaas.

Linnoin stroittamiin taigaas.

Selvää m ä n n ö ö linnoin stroittamiin taigaas. Kahes i p o o l e e s vooees dalnevostocnois (ettäisen iän) taigaas kasvoi u u s linna — K o m s o m o l s k Amurin joel. Se ono yks samoi uusist SSSR-n linnoist. SSSR-n eri linnoist tulliit taigaa komsomoltsat, puhastiit ucastkan taigaata, kuivattiit soot ja Amur joen partaalle kasvoi uus industrialinna faabrikkoin, zavodoin, kakskertaisiin kotiloin, bolnitsoin, kluubiin, magazinnoin ja kinoloin kera.

Löytäkää SSSR-an kartast Komsomolsk.

–  –  –

Suur merkitös ono taigaan talohuen kehittymistä vart jokiteil ja P o h j o i s e e l meriteel. Niitä möitä saap veittää loonnon rikassoksia taigaast ja veittää taigaasse kaikkia, mitä vaa sinne o n o tarvis.





No yksiä vesiteitä ei tappaa. Tarvis ono hyvviä autoteitä itse taigaas. I mokomia teitä stroitetaa. Monikkais paikois neet venuttaisiit jo sattoja kilometroja.

Metsän veitto taigaast ulolle m ä n n ö ö näijen porttiin kautta:

Arhangelskan, M u r m a n s k a n, Igarkan.

Stalinan nimelliin Valkianmeren-Baltian ( B e l o m o r s k o - B a l t i s k o i ) kanala.

Suuret rikassokset ollaa länspohjaisees taigaan osas Suomen rajal. Hyvät metsät antaat kallista puuta i pu?ninaa. Polsikkain maastkaivettavviin seas ollaa rauta- ja vaskiruudat, kultaa ja peltou d o b r e n j a a. Paljo ono i toisia stroikkamaterialoja, niku granittaa.

Selvät joet i koset, porogat, antaat paljo energiaa. No kunikkahan aikanna se oli tiikkoi ja hylätty maa. Ei olt tääl ajoteitä eikä muitakaa yhtehysteitä.

Löytäkää kartast l ä n s p o h j a i n osa taigaata.

J o 300 vootta takas näytettii, jot länspohjaisen taigaan jokiloja, i järvilöjä möitä saap yhistää kaks mertä — Baltian ja Valkian m e r e n. Paljo läättii ja kirjutettii siint kunikkaan aikaan, mut merilöjä ei yhissetty. Senen, mitä ei teht kunikkahan pravitelstva, oikiin selv;iä teki sovetskoi pravitelstva. 19 kuus oli stroitettu, samoi suuremp k o k o maailmaas 200 kilometran pittuin Stalinan nimelliin Belomorsko-Baltiskoi kanala.

Kanala yhistää O n e g a n järven Valkian meren kera. Kanalaa möitä 5—6 suutkiis voip päässä Leningradast Valkialle merelle.

E n n e n sellaisee matkaa mäni 17 suutkaa, sentää miks täytyi aijaa ympäär Europan pohjaisiin rantoin.

Belomorsko-Baltiskoil kanalaal o n o suur merkitös koko SSSR-lle

Kanalaa möitä pohjast ikä paikkaa meijen Sojuzaa m ä n n ö ö t :

metsä, kala, u d o b r e n j a t ja stroikkamaterialat, a pohjan poolee männöö leipä, nefti, soola i kaikenlaajaiset tavarat.

-40 Taigaa Beloinorsko-Baltiskoin kanalan loon.

Kanalan mukkaa stroitetaa elektrostantsioja, faabrikkoja ja zavodoja. Sirkiääl valkiaal leenöö vaalassettu taigaa niis kohis. Monilukuisiis faabrikois i zavodois noissaa tekömää lautoja, fanerkaa, p a p e r i a ; puun jäännöksist — saahkaraa, paatokkaa, uksusta, pirtua.

Läpi turpioin metsiin noisoot mänömää maanteet, noisoot jooksemaa elektropojezdat. Kuivatuis sois noisoot valmistummaa viljat, rohottammaa kormaheinät. I seel, kual vast ei aikaa kulki karvain „metsän p e r e m e e s " karhu, syntyyt suuret kylät ja linnat.

Portta Arhangelsk, L ö y t ä k ä ä kartast portta A r h a n g e l s k.

Levviäks harrois P o h j a i s e n Dvinan suu mataloin soorantoin sissee. Matalaitse jooksoot taivasta möitä tuucat. Kamelaks näyttiijäät tummat Dvinan aallot. No vesselöittää meeltä niijen rantoin elo.

Savvujaat lautazavodat. Kualle vaa katsot, ain loppumattomat metsäsklaadat. Paksut herret ollaa laahittu suurii staabeliloihe, sahatut lavvat lezziit korkioinna niku valekattoloil katetut hooneet.

Nostokranat",veenoo ottaat veest, nostaat у Hää ja akkuratnoist p a n n o o t pinnoo tervenäisiä puita, kummat tulliit lautiis jokkia möitä.

J o o k s o o t elektrovagonat, kuuluut lautazavodoin vihellökset, ulvoot parahodat. Sattoja tööläisiä säkkilöi-n i sahhoin kera täyttäät pristanin. Sattoja ulkomaan laivoja kulkoo Arhangelskaa lastaamaa lautaa i herttä.

ЯШщ

Lautazavoda.

Heijen korkiat massit i monikuvvaisset laakut täyttäät joen. H ö ö

väittäät meijen metsää koko maan?araa möitä:

Uijuut meijen sovetskoit kalanpyytöalukset, passaziraparahodat, kummat veevät tööläisiä. No kaik höö niku hävijäät metsämaterialloin seas. Metsää ono ikä paikaas — lavvat ja herret täyttäät Dvinan partaat, metsä o n o ulkomaan laivoin pääl, niku korkiat hooneet. Hersiä ja lautoja lassataa pristanille.

Hersiil ono täytetty i joki lautazavodoin loon. Heitä tassitaa r ö n nilöjä möitä zavodoin sissee.

Igarka — poljarnoi portta.

Löytäkää kartast porttu Igarka.

Jenisein oikialle partaalle kasvoi viimäisiil voosiil uus porttu Igarka.

Veel ei aikaa Igarkan stroittajat evät voineet maata ilman tuliloja ja storosia palatkoin l o o n : ööl ain sai ootella karhun tulomista.

Uuvven linnan ensimäiset eläjät oltii erroitettu koko maast, terppiit söökkiproduktoin nuusnaa ja pittiit valjoa sottaa taigaan ja poljarnoin kylmän kera.

Kahes v o o e e s poljarnoi krugan takkaaks syntyi uus industrialinna ja porttu. T ä n n e kulkoot ottamaa metsää ulon laivat. Lassakki m ä n n ö ö melkeen ympäär suutkia.

Porttu Igarka.

Savvujaat zavodoin truvat. Kolt lautazavodaa sahajaat tääl metsää veitettäväks Amerikkaa ja Europpaa. Rinnaal seisoot zavodat, kummat tekkööt vanerkaa sekä puumassaa, kummast saap tehä paperia ja iskustvennoita sulkkua. Raataat konservazavodat.

Saareel, linnan vastaas, maata kyntäät traktorat. Tarhois kasvaa maamunnaa, kapustaa, laukkaa i toisia ruuhtiloja. Niittylöll sööttiijää hyvä maitokarja.

Itse linnaas ono paljo kotiloja, levviät uulitsat, patsaat elektroprovodoin kera.

Käyp elektrostantsia. Noisi läkkäämää radio, stroitettii kino.

Avattii §koulut, kluubat. Kluubiis luetaa lektsioja, laahitaa spektakliloja.

U p r a z n e n j a t : M e r k i t k ä ä konturakarttaa taigaan zoona. Sammaa karttaa merkitkää neet l i n n a t : V e r h o j a n s k, Irkutsk, Berezniki, A r h a n g e l s k, M u r m a n s k, I g a r k a.

T ö ö j o u t o a j a l : Laatikaa a l b o m a m o k o m a l l e t e e m a l l e : „Taigaan zoona".

–  –  –

Aeroplanast.

Lukijees tarkastakkaa SSSR-n fisiceskoita karttaa.

Aeroplana lensi Vb?ni Volocokan linnan loitse ja läksi Moskovan poolee.

Ikä poolee v e n n u u t metsät. Niijen välis tihtii o n o laksuja ja leikkivöitä. Paikka o n o rovnoi, paikoittee vähä pukrikas. Hoppiaisinna rihmoinna vilkkaat joet ja peltoloil ja tarhoil ympäröitetyt kylät. Ain tihemmäs ja tihemmäs puuttuut leikkivot, ain tihemmäs kylät. Vilkahti rohoin pellovaspelto. Y k s, t o i n... Neet ovat pellovaskolhozoin pellot.

Kalininan linnan looks levviis torfasoijen suur laksu. Savvujaat Kalininan linnan zavodoin i faabrikkoin truvat.

Aeroplana lentää yli vingertelevän ja paistavan Volgan ja taas allaal näkkyyt metsämytyt, vaa harvemmat, kuin p o h j a i s e m p a a n.

Neet evät seiso enää h a r j a k s e n n a a — heijen ääriviirut ollaa pehmiämmät. Niis metsiis o n o e n e m m ä n lehtipuita. Veel millaisia ikkee sata kilometraa, i aeroplana leenöö M o s k o v a a s.

.Tihtii, yks toiseen jälest, noistii m ä n ö m ä ä kylät, uuvvet tööläisiin poselkat. Noisiit vilkkamaa faabrikat, zavodat.

Metsät veel kovemmin harventuit. Vaa eriksee seisovia, leikkaamattomia ucastkoja möitä voit arvata, jot tääl kera konslee oli metsä.

Loonto antiis inmihisen voiin ja stroikan ees. Näät viimään i Moskovankii. Ilmahtuut zavodoin truvat ja suuret kiviset koit.

Kuin muuttui sekametsiin vöön näkö.

Läpipääsemättömät turpiat metsät ettäisiil ajoil kattoit sekametsiin zoonan. Neet paikat olliit mukaisat entisiin inmihissiin elopaikkoja vart. Metsä hoiti heitä äkkinäisist viholaisist. J o e t harojelliit 1äs ikä poolee ja olliit hyvviä yhtehysteitä pääsemättömiis metsiis.

Inmihiin mäni metsän päälle kerveen kera. Hää leikkoi puita i puhask i i laksuloja kylvömaata i elopaikkaa vart.

Turpiat metsät vähittee antiisiit, harveniit. Heijen sihalle ilmahtuit pellot, niityt, syntyit k y l ä t...

Mäntii saat vooet ja monniin inmihispolviin töö teki sekametsiin zoonan tuntemattomaks, Suuret ploo??adit metsää hävisiit. Hoitui metsä vaa harvois paikois. Kuivatettu on tuhattia gektaroja soita.

Hävitettyin metsiin i kuivatettuin soijen sihalle syntyit kylät i linnat, faabrikat i zavodat. Ikä poolee venuttais rautateeverkko.

Perrää Oktjabrin revolutsian kohhois sovhozoin i kolhozoin stroittamiin. Kasvoit uuvvet giganttizavodat. Rohoisiin metsiin ja parkkoin sekkaa o n o stroitettu uuvvet linnat. Uutta viisii stroittahuit ja bulvaroil ja parkoil kasvettuit vanhat linnat.

F a a b r i k k o j a ja z a v o d o j a sekametsäzoonaas.

Sekametsääs.

J o e n partaalle peittiis pikkarain kylä.

Ympäär kyllää ollaa pellot, a niijen takkaan metsät... Varil kesäpäivääl turpia rohoin metsä kutsuu looksee, lupajaa viilahusta ja kupahaista. Metsän äärys kasvettui nooriil koivuloil. Päivyen valkia paistaa oksiin läpi i paistaviin pläkkilöin luuttiijaa turpiaa heinäkovjoraa Sinertäät kalkkalaiset; punertaa häryt. Paikoittee peitost katsoot mancikkamarjat.

Etemmäs ääryksest metsä ori turpiamp. koivuja on vähemp. Heitä kaartehoittaat korkiat ja tummat kuuset. Niijen välis kasvaat niinet ja haavat. Vaalastaat kalinan sorriat kukat. Heinä ennää ei oo niin turpia eikä oo niin paljo kukkia. Marjoja seel o n o v ä h e m m ä n. Mut griboja o n o paljo. Tihtii' kuuluu kuin tikka nokallaa särköö vanhan k u u s e n koort möita. Välilt oksiin seas vilkahtaijaa ruskia orava.

Cigertäät metsälinnut.

Vot o n o suur leikkivo.

Rääyittee seisoot puupinot, a näijen välis kantoin seas törtsäät sveezat kannot. Vast talveel leikattii metsä a leikkivo jo kasvettui korkiaal makuisaal heinääl, ympäär kantoja kasvoit vaapukan varret.

Leikkivon takkaan taas o n o metsä, no sookas ja vajovikko. S i n n e kesäl ei voi päässä.

Sekametsäzoonan loonto.

Maanpäälys. Sekametsäzoonan maanpäälys ono, niku ono i näyttettvkkii kartaas, tasankoa. Keskikohas, pohjast lounaesse, m ä n n ö ö Kesk-Vennäen ylänkö. T a s a n g o n päälys ei oo lakkia, a o n o pukrikas.

Joet. Kartast näkkyy jot joet, kummat jooksoot sekametsäzoonaa möitä, ottaat alun Kesk-Vennäen ylängölt ja kulkoot eri poolii kolmee merree: Baltian, Kaspian ja Mustaa merree.

Löytäkää kartast joet: V o l g a. Don, Dnepr, Läns-Dvina. Tarkastakkaa heijen j o o k s o alust otsaa saa.

Kliimatta. Sekametsäzoonaas kliimatta ono soojemp, lämmämp, kuin taigaas. Tuulet, kummat tuuloot Atlantin okeanalt, toovat lämm ä ä ja soojentaat talvipakkaisia. Talvi tääl o n o melkeen 5 kuuta ja o n o paljo pehmiämp kuin taigaas. Tihtii männööt vihmat. Heitä toovat Atlantin okeanan tuulet.

P o c v a t ollaa tuhkapocvia, niku i taigaaskii. No neet tääl ollaa tulokkaammat.

Kasvo- ja e l o k a s m a a i l m a. Sentää, miks kliimatta on lämmemp r tääl kasvaat kaikenlaajaiset, lehtipuut: koivut, tammet, saarneet, niinet ja vaaheriat.



Pages:     | 1 |   ...   | 3 | 4 || 6 | 7 |   ...   | 12 |


Similar works:

«Discussion Paper No. 13-010 Corporate Taxation and the Quality of Research and Development Christof Ernst, Katharina Richter, and Nadine Riedel Discussion Paper No. 13-010 Corporate Taxation and the Quality of Research and Development Christof Ernst, Katharina Richter, and Nadine Riedel Download this ZEW Discussion Paper from our ftp server: http://ftp.zew.de/pub/zew-docs/dp/dp13010.pdf Die Discussion Papers dienen einer möglichst schnellen Verbreitung von neueren Forschungsarbeiten des ZEW....»

«DISCUSSION PAPER SERIES IZA DP No. 2251 Sibling Death Clustering in India: State Dependence vs. Unobserved Heterogeneity Wiji Arulampalam Sonia Bhalotra August 2006 Forschungsinstitut zur Zukunft der Arbeit Institute for the Study of Labor Sibling Death Clustering in India: State Dependence vs. Unobserved Heterogeneity Wiji Arulampalam University of Warwick and IZA Bonn Sonia Bhalotra University of Bristol, CSAE, QEH and CHILD Discussion Paper No. 2251 August 2006 IZA P.O. Box 7240 53072 Bonn...»

«VLAAMSE INTERUNIVERSITAIRE RAAD DE ONDERWIJSVISITATIE MOTORISCHE REVALIDATIE EN KINESITHERAPIE Een onderzoek naar de kwaliteit van de opleiding motorische revalidatie en kinesitherapie aan de Vlaamse universiteiten Brussel, maart 1997 Voorwoord In dit rapport brengt de visitatiecommissie motorische revalidatie en kinesitherapie verslag uit over haar bevindingen, conclusies en aanbevelingen die resulteren uit het onderzoek dat zij in 1996 heeft verricht naar de kwaliteit van de academische...»

«Dominic Gettins How to WRITE GREAT COPY Learn the unwritten Rules of Copywriting Second edition How to WRITE GREAT COPY To Paula and Christine How to WRITE GREAT COPY Learn the unwritten Rules of Copywriting Second edition Dominic Gettins London and Philadelphia First published in 2000 as The Unwritten Rules of Copywriting Second edition published in 2006 as How to Write Great Copy Apart from any fair dealing for the purposes of research or private study, or criticism or review, as permitted...»

«ISBN nr. 978-82-93150-68-8 DRAFT Rules and regulation for demand response and micro-production Commissioned by NordReg March, 2015 THEMA Report 2015 03 THEMA-Report 2014-03 DRAFT Rules and regulation for demand response and micro-production About the project About the report Project number: NER-14-02 Report name: DRAFT Rules and regulation for demand response and microproduction Project name: Rules and regulations for Report number: 2015-03 demand response and microproduction Client: Nordic...»

«SUNY-NTG-97-17 Event-by-event analysis of heavy ion collisions and thermodynamical fluctuations E.V. Shuryak Department of Physics State University of New York at Stony Brook Stony Brook, New York 11794 Abstract The event-by-event analysis of heavy ions collisions is becoming possible with advent of large acceptance detectors: it can provide dynamical information which cannot be obtained from inclusive spectra. We identify some observables which can be related to standard thermodynamical...»

«Securitisation in India is now gradually becoming a preferred channel for the Originators/Issuers (Banks/FIs/NBFCs) in sourcing of funds and credit risk mitigation; as well as for the Banks/FIs/MFs as an attractive investment option. Further, in India the prime buyers of the securitisation products are Banks driven by the priority sector lending (PSL) requirements mandated by the RBI. The securitisation issuance volumes were around Rs. 30,250 Crore during FY2012 and around Rs. 22,660 Crore...»

«Michael Darnton/VIOLIN MAKING/Varnishing-This is a copy of one section of the forthcoming book tentatively titled Violin Making, by Michael Darnton, http://darntonviolins.com, downloaded from http://violinmag.com. It is an incomplete preliminary version, © 2009 by Michael Darnton. All publication rights, in any media are reserved. You may download one copy for personal use. No commercial use, commercial printing, or posting, either in whole or of substantial parts, in other locations on the...»

«Xander OP17: The Waverunner As Xander steps out of the Twig and Coil and begins making his way back up Quarry Row to Reyi Ridge, the freedom he feels from having the situation with Darule Luan adds a bounce to his step and puts a grin on his face. The air itself seems to feel lighter as it fills his lungs. Growing ever more familiar with him, the Gate Watchers simply offer a nod of respect as he moves through and into Stonehaven. The sound of hammers on stone draws his attention and he looks up...»

«Internal Audit Follow-Up Report Receivables Management Statement of Cost TxDOT Office of Internal Audit Receivables Management Statement of Cost TxDOT Office of Internal Audit–MAP Follow-Up Objective Assess the status of corrective actions for high risk Management Action Plans (MAPs) previously communicated in the Receivables Management Statement of Cost audit report issued April 2, 2014. Summary Results Testing included an evaluation of 3 MAPs to determine if corrective actions were...»

«GUILDS AND RELATED ORGANISATIONS IN GREAT BRITAIN AND IRELAND A BIBLIOGRAPHY PART II THE ENGLISH PROVINCIAL GUILDS THE IRISH GUILDS THE SCOTTISH GUILDS THE WELSH GUILDS COMPILED BY TOM HOFFMAN © Tom Hoffman DRAFT 7 October 2011 THE ENGLISH PROVINCES THE GUILDS OF ENGLISH PROVINCIAL TOWNS AND CITIES ABBOTSBURY (DORSET) Guilds. During the Anglo-Saxon period there was Orcy's Gild which was a frith guild at Abbotsbury. RELIGIOUS GILDS Orcy’s Gild is the earliest recorded gild; Orcy, having been...»

«PART B VANGUARD® CHESTER FUNDS STATEMENT OF ADDITIONAL INFORMATION January 27, 2017 This Statement of Additional Information is not a prospectus but should be read in conjunction with a Fund’s current prospectus (dated January 27 2017). To obtain, without charge, a prospectus or the most recent Annual Report to Shareholders, which contains the, Fund’s financial statements as hereby incorporated by reference, please contact The Vanguard Group, Inc. (Vanguard). Phone: Investor Information...»





 
<<  HOME   |    CONTACTS
2017 www.sa.i-pdf.info - Abstracts, books, theses

Materials of this site are available for review, all rights belong to their respective owners.
If you do not agree with the fact that your material is placed on this site, please, email us, we will within 1-2 business days delete him.