WWW.SA.I-PDF.INFO
FREE ELECTRONIC LIBRARY - Abstracts, books, theses
 
<< HOME
CONTACTS



Pages:     | 1 |   ...   | 2 | 3 || 5 | 6 |   ...   | 12 |

«JA V. G. E R D E L I L. G. T E R E X I O F A GEOGRAFIA OPPIKIRJA ALKUAKO DtUJA VART TÖINE OSA UCPEDGIZ M O S K O V A * 1 9 3 6 - LEMINGttAC L. G. ...»

-- [ Page 4 ] --

Allaal o n o havumetsä, y l e m p ä ä n kasvaat koivut i veel ylempään aimat mäkitundran sammalet i kangassammalet.

Löytäkää kartast Hiibinän mäet, kummat ollaa Koolan p o o l i s a a r e e l.

T y h j ä ja väetöin oli tämä paikka monikas voos takas.

Neljä vootta raatoiit tääl tiitomeehet. Höö tiijystiit Hiibinän m ä e n rikassoksia. P a l j o kalleita kaivettavvia löysiit höö tiikkoin väettömmiin kivviin seast. kummat oltii katettu sammaliil. Oikiin polsikas o n o Hiibinän apotitta, kummast tulloo hyvä u d o b r e n j a peltoloille.

Mäni monikas voos, i tiikkoi Hiibinän tundra elpyi. Ööl i päiväät m ä n n ö ö töö Hiibinän apatittarudnikois. Seel o n o tuhattia tööLinna Kirovsk.

Iäisiä. Kluuhkoist uhkaat kivviin ampumiset, ulvoot paravoziin g u d o kat. Raataat puurama?inat.

Mäkilöin paltiin vällii, sirkiän järven rannalle kasvoi suur u u s linna.

Linna kasvoi t. Kirovan vassustamattoman boljsevistskoin energian ja töön kautta i kutsutaa hänt Kirovskaks.

Löytäkää kartast Kirovsk.

Kirovskan linnaal o n o vast 6 vootta a h ä n e s jo o n o m o n t a faabrikkaa ja zavodaa, ja kivikotiloja, mont bolnitsaa, skoulut, kluubat, bibliotekat ja suur äänikino. Kirovskan uulitsoja möitä kulkoot avtomobiilit i autobusat. H ä n e s ellää e n e m p 30 tuhatta henkiä. Liki linnaa o n o stroitettu elektrostantsia, kumpa laittaa elektrovoimaa kokko linnalle ja rudnikkoihe.

Niin muuttui tiikkoi Hiibinän tundra. M ä n n ö ö monikas voos, i stroikka levenöö ussiammiis tundran paikois.

Maatalohus tundraas.

T u n d r a n eläjät tihtii näkkiit nälkää. Söökki heil oli yhenlain — kala, olenin ja merizveerilöin liha. Sovetskoi kooperatsia vast noisi veittämää tundraa jauhoa ja soolaa. Ruuhtiloja seel ei tiijetty ensikää. Ei olt peltoja eikä tarhoja.

Vai jaksaat kasvaa leipäkasvot ja ruuhtit jääkkääl pocvaal soon pääl •— niin tuumaisiit kaik. Tehtii kiusatokset, oopbtat, i nähtii, jot jaksaat.

Nyt Koolan p o o l i s a a r e t Kirovskan linnan looks o n o laahittu oopbtta-maatalohusstantsia, kumpa kasvattaa, ei vaa yht m u n n a a i kapustaa, a i kotimancikkaisiakkii. Oopbttastantsia näytti, jot t u n d raas voip nostaa tarhan- ja m a a n t e o n.

–  –  –

taigaa. Metsät, kummat ollaa läntisees osas zoonaa, — ovat sekametsät, seel kasvaat h a v u p u u t ja lehtipuut.

Löytäkää kartalt metsätundra, taigaa i sekametsät.

–  –  –

Taigan pääl ja taigaas.

Aeroplana kohhois Krasnojarskan linnan päälle ja lensi pohjapoolee Jenisein joen mukkaa.

Löytäkää kartast joki Jenisei ja linna Krasnojarsk.

Meijen al musteni havumetsiin h a r j a k s e t. Joka poolee — pohjaa, lounaesse, ittää ja läntee venuttais ettäisyyee taigaa.

Vaa j o e n paistava liritti vinkerteli ja virtais taigaan läpi.

Paikoittee joen rannaal olliit kylät, kumpia taigaa niku ahisti jokkee ja harvakaistaa savusiit metsäzavodat.

M ö ö lensimmä Jenisein pääl liki tuhatta kilometriä ja ympäär, mitä vaa näki silmä, ain vaa venuttais ääretöin taigaa.

Kons aeroplana laskiis, miä mänin kaitaa, kitsasta, vähä tuntuvaa troppaa möötä taigaan syämee. En kerent miä männä i kilometraa, ku jovuin läpipääsemättömää metsärytäisikkoo. Aimallisenna seinännä ympäröittiit miun ikä poolest turpiat kedrat, korkiat pihtat ja kuuset.

Taigaas.

Hoolimatta valkiast sirkiäst päiväst, oli ku hämäri i nävttiis, jot l i k e n ö ö öö.

Ikä paikkaa olliit r o p j o h u n n e e t, välimittee juuriloin kera, puut, valeznikat, kiviropjot ja kaik kovin kasvoittuit sammaliil ja Udarnikoil.

Seisoi kamela hiljaisuus: Miä herviisin öksyä i rutin jällee aeroplanan looks.

Taigaan loonto.

Pinta. Katsokaa SSSR-n iisiceskoin kartan päälle. S u u r e m p o s a n tilast, mikä o n o taigaan al, ono kraasattu rohoiseel kraasaal.

neet ollaa alangot. Melkeen keskikohas näijen alankoin yli männ ö ö t Uralan mäet. Jenisei j o e n takkant alkuu Keski-Siberin y l ä n k ö.

Kaikkii poolii s e n e n yli m ä n a ö ö t mäet.

Kliimatta. Taigaan zoona o n o alempaan tundraa. Kesäl tääl päivyt kohojaa ylemmäs ja kovemmin varistaa maata. Syvält kesäl tääl sullaa maa.

Talvi taigaas o n o kylmä ja pitkä, n o lyhemp kuin tundraas (6-8 kuuta).

Kliimätta taigaas ei oo yhenlain hänen eri paikois.

Länsosas taigaata ( E u r o p a a s ) kliimatta o n o pehmiämp. Tämä o s a taigaata ono likempään lämmää, soojaa Atlantin o k e a n n a a.

Aazian osa taigaata erittäijaa ofkiin- valjool klfimataal. T ä n n e evät?

tappaa lämmät ja kostiat tuulet Atlantin okeanast, ja s e n e n p o h j a rantoja p e s s ö ö t kylmät poljarnoit meret.

Talveel tääl tihtii ollaa pakkaiset 40°—50° saa. Verhojanskan.

linnaas pakkaiset laskiijaat 70° saa — se o n o samoi kylmä paikka maansaras („kylmyen poijussa"). Sellaisiil pakkaisiil rtuti jäättyy graadusnikkaa, rauta m ä n n ö ö murrraks, puut lohkijelloot präkinäm kera, linnut jäättyyt l e n n o o s ja tokkuut maaha.

Löytäkää kartast V e r h o j a n s k.

Joet. Taigaan yli virtajaat monet paljoveekkäät joet. Älkuut hööettääl lounaees, enemmittee mäkilöis, jooksoot läpi taigaan i t u n d r a n ja valahuut kylmii poljarnoihe merilöihe. Jokiloin dolinoja möitä v e n n u u t hyvät rantaniityt.





Löytäkää k a r t a s t : P o h j a - D v i n a, Pecora, O b i, J e n i s e i ja Lena.

Kasvoitus. Ei oo yhenlain pinta ja kliimatta taigaan eri osis,, ei oo yhenlain i kasvoitus.

Europan taigaas kasvaat petäjät, ja kuuset. Välilt p u u t t u u t koivut i haavat. Aazian taigaas, kual kliimatta ono valjomp, kasvaat toiset p u u t : pihtat, kedrat ja listvennitsat. Hämari ono taiga, puijen turpian havun läpi ei voi päässä päivyen valkia. Seel ain o n o hämari, i märkä. Pimmiän puijen katon al hyvin kasvaat vaa sammalet, li?ainikat ja opokat, gribat. Pintamaa, pocva, havumetsääs ain o n o tukattu tokkuneel havul. Monis paikois taigaa ono läpipääsemätöin: ika paikaas ollaa kaatuneet puut, o n o l a t ö h u n n e e t kiviropjot, tihtii vastahuut läpipääsemättömät soovajovikot.

Ugrjuumoi ja hiljain o n o taigaa. I sääl vaa kluuhkoi vuhkina;

täyttää metsän, ja välilt se kohojaa hervittäväks ulvomiseks. Siis näyttäjää jot ärnää karkoitettu zveeri.

H a r v e n o o taigaa ja antiijaa vaa seel, kual jooksoot joet, i v e n nuut suuret soot, kual stroittahuut linnat i kylät.

P o c v a t. Pocvat taigaas ollaa katettu sammaleel i lankenneel.

puijen havul niku alukseel. Se alus hyvin pittää vlaagaa. Vesi aluksest ain valluu allaa ja veep kerallaa pocvast toittumaterialat.

Sentää taigaan pintamaat ollaa vähätulolliset. Heitä kutsutaa tuhkaisiks pintamaiks.

Elokkaat. Elokasmaailma taigaas o n o rikas i monilaajain. Lintuloist taigaas y m p ä ä r vootta elläät tedrit, metsot ja räbcikät-, h ö ö sööttiijäät lehtilöil ja marjoil, talveel seemeniil ja urviil. Tikka kera ellää ain taigaas. Omil teräviil kynsii! hää tarttuvast istujaa p u u n koorelle, ja pitäl nokal rikkoo p u u n kooren ja saauttaa seelt kooren alt matokkaisia.

Suurist metsäelokkaist tääl ellää hirvi. Se kesäl toittijaa heinääl, a talveel sööp pehkoin ja puijen oksia. Kerkiäst puust puuhu hyppii orava, hänelle siin avittaa pitkä ja pöyhkiä häntä. Sööttiijää orava h a v u p u i j e n seemeniil i kärkiiJ.

Paljo taigaas o n o hii?nikkoja.

Lintuloin ja oraviin jälest jahtiijaat öittee kunitsat, horjokat ja soobolit.

Melkeen vuhisomata lentäät metsää möitä sovat i hyypiät.

Peeniin elokkain ja lintuloin jälest jahtiijaat revot. Puist hyppii zveerilöin päälle ilves. Metsän ääriä möitä elläät suet. Talveel höö korjahuut suurii karjoihe ja pyytäät i suuria elokkaita.

Metsän rytäisiköis elläät karhut; sööttiijäät höö kasvoloil, marjoil lelokkail. Talvia makajaat berlogaas unellises olos.

Käskytöö. Vassatkaa k y s y m y k s i i : Mil eritläijää kliimatta t a i g a a s tundran kliimatast ?

Miltain ero o n o läns- ja itätaigaan kliimatan välil. Mil eritäijää kasvoitus itätaigaas länstaigaan kasvoituksest ? Millaiset elokkaat elläät taigaas ja mil höö erittäijäät tundran elokkaist.

Taigaan väki.

Taigaan zoonaas elläät evenkat (ennen heitä kutsuttii tungusoiks) jakutat, karjalaiset, komit ja venäläiset.

Evenkat pyytäät kallaa, pittäät oleniloja i jahtiijaat.

Jakutat ollaa paikaal eläjät ja pittäät siivattaa, pyytäät kallaa i jahtiijaat.

Karjalaiset, komit ja venäläiset elläät paikallaa ja pittiijäät pu?noit ja metsäproombsloil ja maatalohuel. Elläät höö e n e m m i t t e e likemp jokiloja i rautateitä.

J o e t ja ojat olliit e n n e n ainovat teet turpiois metsiis. Jokiloja möitä inmihiin kerves ja pyssy käes mättiis etes taigaa. Jokiloin partail, pukriin päälle, turpioin metsiin sissee stroittivat inmihiset elopaikkoja, leikkaisiit ja polttiit pois metsiä kyntömaan alle.

Taigaan s y ä m e e kylät syntyyt i niihe kohtii, kual ollaa metsärasrabotkat t a l b k u s o n o polzikkaita maastkaivettavvia. Nykyiseel ajal taigaas ono jo paljo linnoja. Melkeen kaik linnat ollaa rautateijen tali jokiloin äärees.

Upraznenjat. L ö y t ä k ä ä kartast (119 stranitsalt), millaisiis kohis Etiropan taig a a s elläät karjalaiset ja komit, millaisiis paikois Aazian taigaas elläät jakutat ja

• e v e n k a t, millaisiis k o h i s elläät venäläiset.

Kuin parenoo taigaan väen eio sovetskoin vallan aikaanKunikkahan aikaan, evenkat i toiset jahil toittiivat väet olliit erroitettu kultuurafentroist i koko ikkään veettivät voitteloos valjon loonnon kera.

Pahaisiin asuloin kera kulkiit höö olenikarjoin kera, etsiit pu§noita zveeriä. Pu?ninan ilman hintaa panettiit heitä rööstäville skupikoille. H ö ö kaikees rippuit näist skup?ikoist.

Sovetskoi vallan tulon kera taigaan väen elo, niin ikkee niku i tundrankii, noisi ruttoo muuttumaa. Vaihoks skupsikoille tulliit faktoriat, stroittahuut paikalliset elokohat, kultbaasat, ?koulut ja kooperativat.

Monikkaat kocevnikat ja taigaan jahtimeehet veel ees revolutsiaa alkoit noissa paikalliselle elolle ja tekömää maata. No talohukset heil olliit kurjat ja höö tihtii näkkiit nälkää. Sovetskoi valta itse noisi uuvvestaa stroittamaa heijen talohusta.

Evenkat — jahtimeehet.

Kuin vaa lumi kattaa taigaan ja tulloot pakkaiset, alkuil jahti:

evenkoin tööaika. M o n t päivää räätyä mööt höö jahtijaat ympäär seisomapaikkaa. Ampuut kaik oravat likelt i männööt etes taigaan syämee.

Evenka jahis.

Taigaan sissee hävinneen pikkaraisen joen partaalle levittäis evenkoin seisomapaikka. Seel noisoo savvu cummoin päälle. Ei ettääl karjastuut i olenit.

Tuli cumast vanha ohhotnikka.

Joelt joelle, mäelt mäelle m ä n n ö ö hää, tarkka i kuulovalliin, taigaata möitä. Hää tiitää, kualle peittiijää terävänennäin repo, n ä k k ö ö jälkijä möitä, kuhu mäni peen i hiitra kärppä, kuuloo kual hyppii hooletoin orava. Hää lukkoo valkiast lumest vastumaisia vähätuntuvia merkkilöjä. Ohotnikan parvees m ä n n ö ö h ä n e n koira. Välilt piättyy hää puun looks ja noisoo haukkumaa i kraappimaa käpäliil puun koorta. Istujaa ohhotnikka, vjskajaa hartialt pyssyn i ampuu pamahuttaa. M ä n n ö ö etes. A hänen vöön loon plaiskaa veel yks orava.

Egliin k o c e v n i k k a tuli t ö ö l ä i s e k s.

Talvelle tulloo loppu. Aika ono taigaast männä joelle saauttammaa kallaa. Tuminaal hoomuksel evenka Pjotr Mira poikinee kääntiis J e n i s e i j o e n poolee. J ö v ä h e m p pooltä päivää jäi ennää mänömistä. Tuttavat ollaa ojat, soot, puut... No mikä tuli oleniloin kera? H ö ö piättyyt, viskoit itsiää poolest poolee, peroiksenteloot evätkä mää. „Taitaa karhun pesä o n o r a n n a a s ", — t u u m a a j a a Mira ja aijaa värisövviä oleniloja. Äkkistää piättyit olenit. Taigaast kuului millaisenleekkää kumman ulvomiin: „U-gu-gu-u". Kelga, Miran poika, otti pyssyn, vihelsi koiraa i mäni taigaa. „Millain veeras pelen voima se ono, katsoa pittää", t u u m a a j a a Kelga. Tuli hää siihe paikkaa, kual männeel vootta oli heijen seisomapaikka ja ei t u n n e sitä.

J o e s yks toiseen jälest seisoot hersilautit. Rautaiset marinan k y n n e t ottaat hersiä, nostaat yllää i peittäät suuriin parahoddiin syämee. Inmihiset kaataat puita, roittaat maata i stroittaat kotiloja.

Rannaal o n o jo stroitettu yks — sata cummaa h ä n n e e mahtuu.

Ei mänt Kelga ätin, taatan kera taigaa. Jäi raatamaa zavodaa.

Egliin kocevnikka tuli tööläiseks.

Kolmen vooen yli siihe paikkaa kasvoi uus linna Igarka.

Л I Jakutat — siivatanpitäjät i maantekijät.

Leenan keskoisen ja alajooksun molemmiil pooliil suurii! levehöksiil elläät jakutat. Sen paikan piirteliit mäet (katso fisiceskoist kartast). Se ono katettu suuriil metsiil i soil. Talvet tääl ollaa samoi kylmemmät koko maailmaas. Väkkiä ono vähä. Jakutat pittiijäät siivajan piol, ja osittee maanteol i jahil. Jokiloin dolinoja möitä mäkilöin, läpipääsemättömiin metsiin ja soijen välis ettäälle toin toisestaa ollaa haroittunneet jakuttiloin elopaikat. Ympäär sööttiijää karja: lehmät, hepoiset. Naiset vaariit siivattaa. M e e h e t olla niityyl.

M e l k e e n hookaamata raatat höö kesäl. Pohjain kesä o n o lyhyt, a heinää pittää valmistaa kokonaiseks pitäks i valjoks talveks.

Peeniis jakuttoin kylis veel hoituit vanhat jakuttoin jurtat. Stroitettii niitä puust ja uulitsan poolelt voijettii savel. Talveel klasiloin sihalle ikkunoihe pantii jäät, katto laahittii riukuloist, maa savest. Keskijurtaas oli tulisija truvanka. Ympäär seiniä maarit; heijen pääl tehtii töötä i maattii.

Kolhozoin noisun kera selvää parenoo jakuttoin elo.

Stroitetaa uusia kotiloja. Syntyyt skoulut, bolnitsat, kluubat ja toiset kulturaucrezdenjat. Kasvatettaa uusia porotia maitosiivattaa.

Ilmahtuut heinänlöökkima?inat. Laatihuut sovhozat, kumpist jakutat s a a v v a a tiitää, kuin pittää pittää siivattaa ja paremmast hoitaa sitä.

Jakutian lounatosis noisi kovast ylentymmää maanteko. Ees revolutsiaa peltoloja kylviit vaa rikkaat. Köyhiil ei olt kyntömaata, eikä k y n t ö a s s u a. Leipää konsaa ei tavant. Köyhät sekoittiit j a u h o n sekkaa puun koort.

Nyt talohus parentuu.

Sovhozois kasvatettaa kylmänsiitäviä sorttia leipäkasvoloja. Peltoloille ilmahtuit traktorat. Nyt i jakutta-talonpoika sööp leipää vatsan täytee a ruuhtit ollaa jo tavallisenna söökkinnä. Kovast n o i s o o tarhatalohus. Verhojanskan linnaaskii jo kasvatettaa ruuhtia.

Metsätalohus.

Taigaa SSSR-s ottaa paljo tillaa. Sellaist suurta ploo?sadia metsää ei oo yhelkää riikiil maailmas. Meijen metsji ain käänsi pool e h e e ulkomaijen torkumeehiä. Paljo metsää möö paamma ommi tarpeisse. Paljo laitamma ulolle ja saatuul kullaal ossamma seelt meille tarpeellisia masinoja.

Klinikkahan kuptsat ja metsäpromb^lenikat raakkaisiit suuria metsäploo?sadiloja. H ö ö tuumaisiit vaa voitost. Metsä leikattii vaa seelt, kualt häntä oli kerkiä saauttaa ja veittää pois; jokiloin partailt. ja taigaan ääryksist, seelt, kual metsää olis pitänt hoitaa.

Leikattii metsä, puhtaast hävitettii i ei tuumattu sen kasvattamis e s i T ö ö metsääs tehtii samoi prostoil viisii. Inmihisist, kummat raatoit metsääs metsäzagotovkois, kuptsat - metsäpromi^lenikat evät, tiijetty se, t u u m a n n e e t.

Metsäzagotovkiil.

Sovetti-Sojuzaas metsätalohus stroittahuu sotsialisman pohjalle.

Organisoituut metsäproombslatalohukset. Entisiin talviberlogoin sihalle, kual elliit metsämeehet, nyt stroittahuut valkiat parakat i koit.

Tööläiset raataat brigadoittee.

T ö ö alkaa m e h a n i s o i t u a : tehhää töötä mehaniceskoil sahoil. Veitetää metsää traktoroil.

Laahitaa uusia teitä, laahitaa metsän veittämistä vart jääteitä, kumpia möitä helpost liukuut reet rankan herskoorman kera.



Pages:     | 1 |   ...   | 2 | 3 || 5 | 6 |   ...   | 12 |


Similar works:

«032573-10 *032573-10* Rev. A *A* Upgrading OmniSwitch 6850 Series Switches to 6.4.2.R01 Overview This instruction sheet documents how to upgrade OmniSwitch 6850 Series Switches to 6.4.2.R01 firmware and software. The upgrade can be performed using the CLI, WebView, or SNMP. Alcatel-Lucent recommends using WebView to perform the upgrade. For upgrade instructions using the CLI, see Upgrading with the CLI on page 13. Note. To downgrade a switch (e.g., 6.3.1 to 6.1.3), see Upgrade/Downgrade...»

«Formale Gestaltung wissenschaftlicher Arbeiten Stand: Oktober 2016 Goethe-Universität Frankfurt am Main Institut für Ethnologie Goethe-Universität Frankfurt am Main Institut für Ethnologie Stand: September 2016 Verantwortlich: Markus Lindner Bearbeitet von: Charlotte Clauss, Lisa Dreiling, Janine Drusche, Nadine Eikelschulte, Anne Ferderer, Lisa Frey, Valeria Glock, Lisa Hepp, Nora-Marie Hetzelt, Natalia Klaus, Martin Kohler, Sina Krüger, Diana Majcherová, Jennifer Noto Siswo, Lena...»

«Have to and the Scope of Modality Felicia Lee University of British Columbia/ University of California, Los Angeles 1. Overview A common pattern across languages is for a single set of modal expressions to express both root and epistemic modality. This is clearly seen in the case of English modal auxiliaries: 1. You must leave.2. You must be crazy. Over the years, linguists have taken a number of syntactic approaches to distinguishing homophonous root and epistemic modals. On one approach, root...»

«Originalveröffentlichung in: Richard A. Horsley, Jonathan A. Draper, John Miles Foley (Hg.), Performing the Gospel. Orality, Memory, and Mark. Essays dedicated to Werner Kelber, Fortress: Minneapolis 2006, S. 67-82 Form as a Mnemonic Device: Cultural Texts and Cultural Memory Jan Assmann B enedict Anderson defined nations as imagined communities, i m ­ pl ying that there are communities that are not imagined but based on some kind of hard essential real ity such as famil y, c l an, tribe, and...»

«SRH Hochschule Heidelberg Staatlich anerkannte Hochschule Fakultät für Sozialund Rechtswissenschaften Bachelorthesis zur Erlangung des akademischen Grades Titel: Hunde in der tiergestützten Therapie und Pädagogik Dozentin: P. P. Marquardt Eingereicht von: Sophia Ebbeler Gruppe: 1203 Heidelberg, den 2.9.2015 Abstract Die folgende Thesis befasst sich mit der Besonderheit des Hundes in der tiergestützten Therapie und Pädagogik, insbesondere mit der Frage, welche Entwicklungsmöglichkeiten es...»

«Cognitive Linguistics 2014; 25(2): 293 – 311 Ben Ambridge*, Claire H. Noble and Elena V. M. Lieven The semantics of the transitive causative construction: Evidence from a forced-choice pointing study with adults and children Abstract: Adults and children aged 3;0–3;6 were presented with ungrammatical NVN uses of intransitive-only verbs (e.g., *Bob laughed Wendy) and asked – by means of a forced-choice pointing task – to select either a causal constructionmeaning interpretation...»

«COUNCIL OF COMMISSIONERS Minutes of the proceedings of a regular session of the Council of Commissioners for Riverside School Board held at the Administration Centre, 7525, chemin de Chambly, St. Hubert, Québec on October 20, 2015. The Secretary General established that quorum was met and Chairman Dan Lamoureux, called the meeting to order at 7:33 p.m.COMMISSIONERS PRESENT: Parent Commissioners P. Booth Morrison M. Gour D. Butler D. Lamoureux T. Aguiar A. Capobianco Skipworth A. Mazur M. Rayes...»

«Compiled for the Arctic Landscape Conservation Cooperative Thermokarst and Thaw-Related Landscape Dynamics— An Annotated Bibliography with an Emphasis on Potential Effects on Habitat and Wildlife Open-File Report 2013–1161 U.S. Department of the Interior U.S. Geological Survey Cover: Background image: Collapse of large blocks of permafrost as a result of thermal abrasion along the Beaufort Sea Coast. Inset 1: Coalescing low-centered, ice-wedge polygon ponds and inundated ice wedge troughs...»

«Noname manuscript No. (will be inserted by the editor) A Hybrid P2P Communications Architecture for Zonal MMOGs Dewan Tanvir Ahmed · Shervin Shirmohammadi · Jauvane C. de Oliveira Received: date / Accepted: date Abstract Distributed Virtual Environments are becoming more popular in today’s computing and communications among people. Perhaps the most widely used form of such environments is Massively Multiplayer Online Games (MMOG), which are in the form of client/server architecture that...»

«BOLETÍN OFICIAL DEL REGISTRO MERCANTIL Núm. 83 Lunes 6 de mayo de 2013 Pág. 21861 SECCIÓN PRIMERA Empresarios Actos inscritos VALENCIA 206387 GENERAL DE ALUMINIOS COSTA AZAHAR SLL. Fe de erratas: municipio de la sociedad: REAL DE GANDIA. Datos registrales. T 9608, L 6890, F 158, S 8, H V 153215, I/A 1 (28.03.13). 206388 JOAQUIN LLUSAR Y CIA SA. Otros conceptos: Ratificados el 11 de enero de 2013 y por un plazo de cinco años hata el 11 de enero de 2018 los nombramientos efectuados por...»

«MORDECHAI GUMPEL SCHNABER: THE FIRST RELIGIOUS REFORM THEORETICIAN OF THE HEBREW HASKALAH IN GERMANY By MOSHE PELLI, Ben-Gurion University of the Negev, Beer-Sheva, Israel LIKE MANY of his fellow-maskilim, Mordechai Gumpel Schnaber, known also as George Levison, has been a controversial figure during his lifetime, and an enigma to this day. Perhaps it is owing to his stature as a well known physician and as one of the first Jews to have been given the title of Professor, that a number of...»

«Coincidences and How to Think about Them Elliott Sober A Familiar Dialectic The naïve see causal connections everywhere. Consider the fact that Evelyn Marie Adams won the New Jersey lottery twice. The naïve find it irresistible to think that this cannot be a coincidence. Maybe the lottery was rigged or some uncanny higher power placed its hand upon her brow. Sophisticates respond with an indulgent smile and ask the naïve to view Adams’ double win within a larger perspective. Given all the...»





 
<<  HOME   |    CONTACTS
2017 www.sa.i-pdf.info - Abstracts, books, theses

Materials of this site are available for review, all rights belong to their respective owners.
If you do not agree with the fact that your material is placed on this site, please, email us, we will within 1-2 business days delete him.