WWW.SA.I-PDF.INFO
FREE ELECTRONIC LIBRARY - Abstracts, books, theses
 
<< HOME
CONTACTS



Pages:     | 1 | 2 || 4 | 5 |   ...   | 12 |

«JA V. G. E R D E L I L. G. T E R E X I O F A GEOGRAFIA OPPIKIRJA ALKUAKO DtUJA VART TÖINE OSA UCPEDGIZ M O S K O V A * 1 9 3 6 - LEMINGttAC L. G. ...»

-- [ Page 3 ] --

Upraznenja. Vetäkää viiruul konturakartaal SSSR-n p o l j a r n o i zoona. Kirjuttakkaa siihe p o l j a r n o i z o o n a n meret, saaret ja poolisaaret. M e r k i t k ä ä j ä ä n l o h k o j a n „Litken" m a t k a, v o o n n a 1934 kesäl.

–  –  –

Kova jääkäs tuuli hengässytti i siputti lumipöllyä m e i j e n päälle Selvää vilkki lyhyt talvipäivä, tali vernoimmast, talvihämäri.

Likenteli öö. Pimeni kovemmast. Tuuli tyynistyi i taas alkoi uuvveel voimaal.

Suuret massat lunta lankiisiit meijen päälle. Ympäriil aimo valkianna massanna pööri lummiin veehkura. Yhes minutiis ajoi suuret hanget lunta. Nartat to kohoisiit lumihankiin päälle, to ruttoo jooksivat allaa. J o mont tunnia, ku m ä n n ö ö lumisää, h ö p l e n e m ä t ä.

Mont kertaa piättyivät hookamaa olenit. Viimäin i höökii väsyivät i seisattuivat kaikkinee.

M ö ö otimma nartoilt nahat i teimmä niist majan. Kunniis m ö ö vottiisimma, meijet kaikkinee tukkeis lumel. Liki 4 tunnia möö olimma lumen al.

Kons krapuisimma hangest pois ni patsastuisimma kummast. Lumisäätä niku ei oltkaa. Ympärille harrois pohjan paisson valkia. Lumekas tasanko kuumotti ia paistoi vihmakaaron kuvil. M ö ö valjassimma olenit ja läksimmä etes. H o o a n n e e t olenit jooksivat selvää i rovnoist.

Alkoi vaalastaa. Kiiree näyttiisivät kolt cummaa.

-a Kesäl tundraa möitä.

Yli neljän kuun m ö ö ajoimma jällee sitä sammaa teetä möitä Tundraa ei voint tuntia. Hää oli katettu rohoiseel i puuraal sammaleel i harmaal kangassammaleel — jäägeliil. Sammalen seas punertiit karpalomarjat, näkyivät muuramepehot. i joomukanvarret. Paikoittee Tundraas kesäl.

puuttuivat silmii kimmiät kukkapläkit — ljutikkoja, n e z a b u d k o j a i poljarnoita maakkaa. Paikoittee näkyivät karlikkavoivut i pajut.

Kuhu vaa katsoit, ikke paikaas paistoivat lukemattomat järvet.

Korkiast paikast neet näyttiisivät meille suuriks, sinisiks, paistaviks speililöiks.

Päivyt ei laskiist ensikää. Suutkat ympäri tundraas keehuu elo.

Miljonia hanhia, sorsia ja muita lintuja lentelivät seel. Ööl i päivääl seisoi järvilöil lintuloin möry.

M ö ö hookaisimma järven rannaal. Täs suureel pukraal seisoivat nentsoin cumat. Nentsat koko päivät jahtiisivat lintuloin jälest, pyysivät kallaa, kaptittivat, kuivattivat, tekivät sapassua talveks.

Paistoi ja lämmitti kevätpäivyt. Oli paljo söökkiä väelle i oleniloille. No sääsöit myrkystivät elon. H ö ö tuucittee lentelivät hookoos, ympäröittivät jokka elävän h e n g e n yhenlain ku tomakaal.

Heitä oli niin paljo jot parähiks ku sai henkiissä. Olenikarjat, ku meelettömät, jooksiit aukioihe paikkoihe, kual sääsköjä oli vähemmän.

Tundran loonto.

SSSR-n fisiceskoist ja l o o n n o n z o o n i i n karlast etsikää tundrazoona.

Tundran päälys. Melkeen kaik kohta, kumman ottaa tundra, o n o kraasattu kartaas rohoiseel kraasaal. Se tiitää jot tundran päälys o n o lakkia. Paikoittee tundra ono, pukrikas. Kartaal pukria ei o o näytetty sentää, miks kartta o n o peent mas§taabaa. P u u t t u u t i mäellisetkii tundrat.

Tarkastakkaa kartast, miltaisiis paikois poikin tundraa m ä n n ö ö t mäet.

Kliimatta. M e l k e e n kaik tundra o n o poljarnoin krugan takkaan kual talveel päivyttä ei oo päivittee i kuittee. T u n d r a n rantoja pes s ö ö t kylmät meret, kummiis i kesäajalkii uijuut jäät. Sentää i kliimattakkii tundraas o n o valjo. Talvi tääl on 8—9 kuuta. Tihtii ovat valjot pakkaiset, lumisäät, tihtii tuuloot kylmät i kuivat tuulet Lunta saattaa vähä i maa j ä ä t ö ö syvält. Kesä ono t u n d r a a s lyhyt Päivyt mont päivää i kuuta ei laskii. No matalalle hää kohojaa i pooleelpäivääl i vähä lämmittää maata. Sentää tundraas peeneeski s v v v y y e e s — 50—100 sm — o n o sloja ikkäist jäätä.

Järvet i j o e t tundraas. Ikkäin jääsloja ei lase syvvää maaha vettä perrää lumen sulakin. Sentää tundra o n o rikas järvilöil i soil.

Paljo suurvesisiä jokijä jooksoo läpi t u n d r a n. S u u r e m p osa niist a l k u u ettäält lounaest. Tundraa möitä höö jooksoot vaa vähä matkaa i valluut poljarnoi merrii.

Löytäkää SSSR-n fiziceskoist kartast n ä i j e n jokiloin suut: Pecoran, Obin, J e n i s e i n ja Lenan.

Kasvoitus. Ei oo rikas tundran kasvoitus. Ei oo h ä n e s metsiä sentää miks maa sullaa vaa peenelle syvvyyelle.

Alanikois kasvaat sammalet, ylängöil kangassammalet. Kangassammalist tihemmäs kaikkia vastahuu jäägeli. Välistää puuttuut maan pinnan mukkaa kasvavat pikkaraiset puut: karlikkakoivut, pajut, petäjät. Sammaliin seas ono paljo marjakasvoja: karpaloa, mussikkaist, joomukkaist i muuramija.

Vaa monikkais paikois, hoijettunna kylmist tuuliloist, kasvaat heinät käppiöin kukkiin kera. Tundra ono kangassammaliil ja sammaliil kasvant metsätöin paikka.

Tundran e l o k a s m a a i l m a ei oo monilaajain, no sentää ono paljoP o l j a r n o i sova.

Pesets ja pestruska.

lukkuin. Noris ellää paljo poljarnoi hiiriä, pestruskoja, kummat toittiijaat kangassammaliil ja toisiil tundran kasvoloil.

Paljolukuisiin järvilöin rannoil kesäl elläät kesälinnut — sorsat, hanhet, joutsenet. H ö ö löytäät täält paljo taittua — v e s i k a s v o l o j a, h e e n o a kallaa i toisia vesielokkaita. Jokilois i järvilöis o n o p a l j o kallaa. Tundraas o n o paljo poljarnoita repoja i poljarnoita sovija,.





kummat jahtiijaat pestruskoin ja kesälintuin jälest. Tihtii p u u t t u u t suet. Kesäl tundra täyttyy sääskiin vinkumisel, k u m m a t t u u c i n a a lentäät kaikkiin eläviin jälest.

Tundran eläjät.

T u n d r a n al o n o maata kaks kerta e n e m m ä n ku Anglia, F r a n t s i a, Saksa y h t e e otetut. Siin suurees prostranstvaas harvaa harvaa e l l ä ä väki.

T u n d r a a s ellää mokoma väki: nentsat, saaniit, cukcat, kamcadalat. Vähis linnois, kummat ollaa tundraas i jokkiin ääriis elläät venäläiset.

Löytäkää kartast stranitsaalt 119 kus ellää tämä väki.

Tämä väki melkeen kaik ellää kalan pyyvvööl, ohhotaal ja olenilloin piol. Melkeen kaik höö elläät ei linnois eikä kylis a, muuttiijaat ain paikast paikkaa yhtperräistä söökin etsoa itsiätä ja oleniloja vart.

T u n d r a n liikkuvan väen elo viimäisee aikaa saa oli paljo rippuva kylmäst loonnost. O n o ympäär hyvä söökki oleniil, ono ohhotta — i hyväst ellää t u n d r a n eläjä. No vot, tulloot paljaat jäät — olenin söökkiä ei oo, oleni jääp laihaks i lankiijaa. Zveeri m ä n n ö ö toisee paikkaa — ohhotta ei mää mukkaa. Loppu siis o n o nentsan hyväl elol — tulloo nälkä, tavvit, köyhys.

Veel pimmiä ono liikkuva väki tundraas. T u n d r a n väen seas olla veel i kulakkoin jäänöksiä. Neet inmihiset kiusajaat h ä m m e n t ä ä sovetskoi stroitestvalle. Ollaa veel i ?amanoja, kummat pettelööt liikkuvaa väkkiä ja pittäät sujeverijaa väen seas.

Sovetskoi oikehus kovin voitteloo, jot muuttaa t u n d r a n väen elo.

Nentsat.

Nentsat ollaa olenilloin kasvattajat. Olenilloinka koko heijen e l o ono sihottu. Koko vooen höö elläät cumas, olenin nahoil katetuus.

Makajaat olenin nahkoin pääl, sööttiijäät kalal ja olenin lihal, vaatteet tekkööt olenin nahoist.

Olenit sööttiijäät jäägeliil, kummaal ono katettu suuret prostranstvat t u n d r a a. Olenit jäägelin söövat, — i nentsat m ä n n ö ö t uusille karjamaille.

Paljo tiitää nentsoita vart i ohhotta pusninazveerin ja merizveerin jälest. Tappaat pestsoja, susija, karhuja, morzoja ja hylkeitä. Pu?noi zveerin ohhotta alkuu talven alust.

Kesätööt, se ollaa ohhotta merizveerilöin päälle, kalanpyytö, ohhotta lintuin päälle ja munniin korjaamiin.

Talveel nentsat m ä n n ö ö t lounatpoolee, likemmäs metsiä, k e s ä l — poljarnoin merriin rannoille.

Pakkaisiil, tuiskuil, tomakaas, pimmiääl poljarnoil ööl liikkuut nentsat hiljaisia lumiprostoroja möitä, ääretöintä tundran tasankoa möötä.

Ko vaa sullaa maa, noisoot elämää poljarnoin merriin rannat.

Joka kesä t ä n n e tulloot nentsat. Merituuli tääl aijaa pois oleniloilt sääsöt ja paarmat.

No kiiree m ä n n ö ö lyhyt poljarnoi kesä. Liki rantoja ain plotnemmaks tulloot tomakat. Ain tihimpää sattaa lunta, vilestää ja ulvoo tuuli. Linnut lentiijäät pois, m ä n n ö ö pois zveeri — m ä n n ö ö t s y v e m pää t u n d r a n sissee, likemmäs metsiä, i inmihiset.

Cukcat.

Cukcat elläät Cukotkan poolisaarees, itäpohjaas, Aazian materikan äärees.

Löytäkää SSSR-n kartaas C u k o t k a n poolisaari.

Yhet, „rantacukcat", elläät rannoil. Heijen töö o n o meriprombsla. T o i s e t — „ o l e n i c u k c a t ", niku i nentsat, ollaa olenin kasvattajat i muuttiijaat paikast paikkaa ommiin olenikarjoinka Cukotkan tundraa mööt.

Rantacukciin glavnoi saaukki ono hyle. Hylkeen nahast cukcat tekkööt vaatteita, liha m ä n n ö ö söökkii, a rasva — s o o j e n t a m i s e e ja polttomaterialaks.

Rantacukciin elo ono kaik meriproombslaas. Kons merel ono kavvan tormi, jahti kavvas piättyy, cukcat hukkajaat kaik omat pripasat, istuut omis elohooneis ilman söökkiä ja ilman soojentavvaa.

Rantacukciin elopaikat ollaa visottu rantoja möitä. H ö ö ollaa 20—30 cumast.

Cukotkan cuma ono suur, m o n e n o t d e l e n j a n k a. Sisimäises otdelenjas ono ocaga i krome sitä ollaa lampit hylkeen rasvanka. Talveel, n e l j ä n k y m m e n e n viijen gradusan aikanna cumas kaikkinee o n o sooja. Olis vaa h y l k e e n rasvaa.

Koira o n o tarpeelliin elokas rantacukcille. Hää vaihtaa heille o l e n i n. Jot talveel männä merelle proombslaa, tali ostamaa tavaraa, tali panomaa kapkanaa zveeriä vart, cukca valjastaa saanii koirat. H ö ö jooksoot ilman ohjia, vaa mörähtämisen mukkaa.

Kuin sovetin valta uuvvistaa tundran väen elon.

Sovetit tundraas.

Kunikkahan aikaan praavaftomat tundran väet perrää Oktjabrin revolutsian tulliit täyspraavallisiks Sovetin Sojuzan kansalaisiks.

Sovetskoja zakonoja möitä heil ovat omat tundrasovetit. Kulkoo tundran väki, kulkoo h ä n e n parvees i tundrasovetin oikehus: kesäl — p o h j a p o o l e e, merituuliloille, talveel, pakkaisiil — lounaesse metsiin varjoo.

Pikkaraisee kesäposelkkaa, k u m m a s o n o monikas proombslapertti, piättyi kesäks tundrasovetti.

Äärimäisen pertin pääl ono punain lippu. Matalan oven pääl ono lauta kirjutoksen kera: „Sovetti".

Pikkarain pertti o n o väkkiä täyn. Sovetin clenat, nentsat, istuut rahiloil, järkyil, koikkiin pääl.

Z a s e d a n j a avataa. Tutkitaa kysymystä ohhotast.

— Meille kapkanoja, pyssyjä pittää, s a n n o o kenlee.

— Perttilöjä ei oo. Talveel proombslameehille ei oo kual lämmitellä, ei oo kual olla öötä. M a k k a a m m a vaa lumes.

Kaikin reknajaat ohhotast i pannoot: Stroittaa yheksääs punktaas pertit i kyssyä kooperatsiaa tuuvva pyssyjä ja kapkanoja.

Reknataa toista kysymystä olenitalohuest. Läätää siint, kuin hävittää siivatan hukkahummiin, i kuin paremmin jakkaa karjamaat.

— Meil ei oo oleniloja, — s a n n o o nentsa Niikona. — M ö ö käymmä pestsoin ja merizveerin jälest. E n n e n möö kumartelimma rikkahalle oleninpitäjälle. Hää antoi meille lihhaa i maksoks treepuis pestsoja. Paljo pestsoja möö annoimma sille. A nyt Gostorg antaa meille olenin lihhaa. Ennää nentsa ei vee pestsoja rikkahalle.

Noor nentsa Lobozov läkäjää siint, jot likempäisees raijonaas o n o organisoitu monikas nentsoin kolhoza, jot seel väki ellää paremmin ja kaikiil ono olenin lihhaa. Täs noisiit läkkäämää kaik kerraal.

Reknataa laittaa katsomaa, kuin elläät nentsat-kolhoznikat ja kuin elläät, ni siis i tännekii organisoija kolhoza. Illast aijaat nentsat ommii cummii i jokahiin tuumajaa itseksee — kerkiä o n o ellää nyt sovetin o i k e h u e n aikaan.

Faktoriat kuptsa-hiisnikkoin sihalle.

Pimmiät i poolustamattomat oltii tundran väet kunikkahan vallan aikaan. Kerkiä oli kuptsoille, kummat tulliit tundraa, petellä yksinäistä äärettömmää tundraa hävinnyttä kocevnikkaa.

Kuptsat aijoit tundraa ei vaa tarpevallisiin tavaroin, niku jauhon, soolan, pickoin kera, no viinaakii toivat. H ö ö joottiit t u n d ran eläjöjä, i tyhjäst paljaast ostiit niilt olenikarjoja, kalliita nahkoja i läksiit pois rikkaanna.

A pimmiät kocevnikat voos vooelt köyhästyivät. Sovetin oikehus ajoi pois tundrast hiisnikkakuptsat. Laahittii koko tundraa möitä faktoriat. Niis ostetaa nentsoilt nahkoja ja myyvvää väelle tarpeellissia tavaroja. Likel kesäseisokkipaikkaa ono faktoria.

Kaks suurt aittaa o n o täytetty kaikenlaajaisiil tavaroil. Yhes ollaa säkit jauhoa, suurimaa, soolaa. Toisees — ruutia, haulia, tinnaa, voita, caajyä, saahkaraa, letenitsoja. P a l j o ono kaikenlaajaist astiata, o n o vaatetta, kirjoja, plakattoja.

Faktorias ono suur liike. Yks toiseen jälest tulloot nahkoin antajat. Saaukki o n o hyvä — t a v a r a a kaik veevät i veevät. Kansiin, lautoin, ikkunoin pääl i kohallee maas — ikä paikaas lezziit pestsat.

Sluusijat lankiaat jaloit. Yhet katsoot pestsoja, toiset pittäät cotua, kolmannet antaat tavaraa i produktoja. Nentsat ku saavat tarpevalliset produktat i tavarat, laatiit neet narttoin päälle i aijaat kottii.

Nentsat tulliit faktoriast.

29* Kulttuuratöö tundraas.

Suur kulttuuratöö tekahuu kocevnikkoin kera niis paikois, kumpiis h ö ö veettäät talvia.

Sinne stroitetaa kultbaasat. Jokka baasaa laahitaa ?koulu, bolnitsa, radiostantsia, kulttuurakoti, kooperativa. Oleniloil, koiriil, ikä poolest t ä n n e aijaat i harkkiit tundran väet. T e h h ä ä veel punaisia cummia. Koiriil i oleniloil kulkoo ferssali ja opettaja, a heijen kera o n o radio, kino, bibliotekka, aptekka. Punaiset cumat mättiijäät samoi syrjäisii kohtii, ajeloot paikast paikkaa ja levittäät sovetin k u l t t u raa. M e l k e e n kaik tundran lapset oppiit oppikois. Samoi viimäisee aikaa nas t u n d r a n kocevnikkaväel ei olt ommaa kirjutost. Nyt ollaa kirjutettu bukvarit nentsoin ja cukotian keeliil. Suur merkitös ono ^koululoil internaattoin kera. Neet opettaat kotcevnikkoin lapsia kulttuuraelloo.

Kuin sovetin valta uuvvestaa laatii tundran talohust.

Olenitalohus tundraas.

Oleninpito ono tundran talohuen glavnoi pooli. Oleni ei vaa sluusi kocevnikalle. H ä n e n lihä m ä n n ö ö konservazavodoihe, nahka o n o kallis raakamateriala industriaa vait. A sil aikaa olenit kovin mookkahuut valjost tundran loonnost.

Kokonaiset karjat heitä hukkahuut paljaan jään ja iumitormiloin aikaan.

Olenisovhoza.

Tihtii hukkahuut erittee nooret olenit poljarnoil öil hiisnikkazveerilöist, m o o k k a h u u t paarmoist, sokijaisist ja sääsköist i hukkahuut tarttuvist tautiloist.

Sovetin oikehus laatii kaik, jot nostaa уllää t u n d r a n olenitalohutta. Tehty on olenitalohuen stantsia, kual tiitomeehet tutkiit oleniloja ja heijen läsylöjä. Laahitaa esimerkillisiä olenisovhozoja.

Avattu ono oleninpitotehnikuma. Laahiitaa olenikolhozoja.

Pu§noi proombsla.

S u u r merkitös t u n d r a a s o n o ohhotaal zveerilöin jälest, erittee pestsoin jälest.

Ussiois mais ono vähä pu?ninaa. Hyväst ossetaa seel meijen n a h k o j a. Pu^nina antaa Sovetin Sojuzalle kultaa, kumpaa o n o tarvis sitä vart, jot ostaa ulolt monikaslaajaisia marinoja meijen faabrikkoja ja zavodoja vart.

M e i j e n tehtävä ono nostaa ylös pu?noiproombsla i suurentaa pu?ninan veemistä ulolle.

Tundraas organisoituu! ohhotta - arttelit.

T e k a h u u t zveerifermat, kual kalliimpia tundran zveerilöjä pietää ja kasvatettaa niku kotisiivattaa.

Tundran polsikkain maastkaivettavviin rasvetka ja saaukki.

Veel vähä ollaa tiijyssetty tundran sisukset. No i nytkii jo o n o näkyvääl, jot tundra voip antaa paljo tarpevallisia maastkaivettavvia SSSR-n sotsialisticeckoille stroikalle. Paremmin kaikkia ollaa tiijyssetty Koolan poolisaaren polsikkaat kaivettavat.

Metsiin, soijen ja järvilöin seast kohojaat ei oikiin korkiat Hiibinän mäet.



Pages:     | 1 | 2 || 4 | 5 |   ...   | 12 |


Similar works:

«BrightLink® 575Wi/585Wi/595Wi User's Guide Contents BrightLink 575Wi/585Wi/595Wi User's Guide Introduction to Your Projector Projector Features Product Box Contents Additional Components Optional Equipment and Replacement Parts Warranty and Registration Information Notations Used in the Documentation Where to Go for Additional Information Projector Part Locations Projector Parts Front/Top Projector Parts Side Projector Parts Interface Panel Projector Parts Base Projector Parts Control Panel...»

«Credit Submission Client Group: Barry’s Example Pty Ltd Submission Prepared By: Nathan Keating Date Submitted: Information contained in this memorandum has been provided by our client for the purposes of obtaining credit. Pearl Financial Services Pty Ltd understands all the information contained here to be correct at time of writing, but takes no responsibility for information on which lenders rely. Lenders should make their own independent enquiries on all matters upon which they rely in...»

«Constance Boydell To what extent does the genocide in Rwanda, validate Bauman’s thesis that genocide is a distinctly modern phenomenon? Constance Boydell Abstract The genocide in Rwanda is a contemporary example of mass murder derived from ethnic hatred. Comparable to the Holocaust, the events that unfolded in Rwanda in 1994 resulted in the systematic slaughter of around 800,000 Tutsi and Moderate Hutu. This dissertation has looked at the genocide in Rwanda using Bauman‟s thesis that...»

«Thematic Counterpoint And Adjacent Constructional Texturing In Tchaikovsky's Six Symphonies Svein Hundsnes Table of Content Acknowledgements 6 Preface 6 Abstract 7 Part 1 1.1 General reception 9 1.1.1 Introduction 9 1.1.2 The Russian 10 1.1.3 The not-so-Russian 12 1.1.4 The homosexual 14 1.1.5 The neurotic 15 1.1.6 Musicological status by the onset of the twenty-first century 18 1.2 General aspects to counterpoint related to symphonic music of the Nineteenth Century 20 1.2.1 Occurrence of...»

«Chapter 2 Circulation Concept Abstract This chapter is intended to show how more thought is required by the designer in considering how people access and use our spaces. Horizontal circulation is explained by the various routes that exist, which depends upon the function of the spaces. Vertical circulation requires more effort either through the use of stairs, elevators or escalators. Circulation does not just follow the planning of solid elements, but should be considered in equal weight. ©...»

«1 Roman Catholic Inquisitional Methods of Torture And they overcame him (Satan) because of the blood of the Lamb, and because of the word of their testimony. And they did not love their soul until death (Rev 12:11). And I saw the woman drunk with the blood of the saints and with the blood of the martyrs of Jesus. And when I saw her, I marveled with a great marveling (Rev 17:6) And one of the seven angels who had the seven vials came and talked with me, saying to me, Come here, I will show you...»

«PR Nation Anti-spin activist John Stauber penetrates America’s lie machine By Michael Manekin 16 August 2001 Valley Advocate Corporations, governments, and special interest groups spend at least 30 billion dollars annually exclusively, to f_ with you. Whether you hear the news on NPR or your local morning shock jock, read the New York Times or USA Today, watch C-Span or the nightly news, an enormous percentage of the news you take in will be the direct result of somebody’s spin. And...»

«2 K 136/10 Me VERWALTUNGSGERICHT MEININGEN IM NAMEN DES VOLKES URTEIL In dem Verwaltungsstreitverfahren der Jank GmbH, vertreten durch den Geschäftsführer, M_, _ A_ Kläger bevollmächtigt: Rechtsanwältin Angela Markert, Funkenburgstr.17, 04105 Leipzig gegen den Freistaat Thüringen, vertreten durch den Präsidenten des Thüringer Landesverwaltungsamtes, Weimarplatz 4, 99423 Weimar, Beklagter beigeladen: der Freistaat Thüringen, vertreten durch die Thüringer Landesanstalt für Umwelt und...»

«NATIONAL A R C H I V E S MICROFILM PUBLICATIONS PAMPHLET DESCRIBING M897 Records of the United States Nuernberg War Crimes Trials L'nited Sidles of America \. Ernst Von Weizsnecher et a I. (Case XI) December 20, 1947-April 14, 1949 NATIONAL ARCHIVES TRUST FUND BOARD NATIONAL ARCHIVES AND RECORDS SERVICE GENERAL SERVICES ADMINISTRATION WASHINGTON: 1979 The records reproduced in the microfilm publication are from National Archives Collection of World War II War Crimes Records Record Group 238...»

«Evans Mill Pond By Will Butz May 1988 Revised by James Robertson May 2005 In the early times, the plot of ground that we today call Evans Mill Pond was a densely tree-covered series of rolling hills. Immigrants (merchants and farmers) arriving in the colonies in the 1720's and 30's took advantage of the numerous small land grants issued for land settlement. Such was probably the lot of the Besley family, Huguenots and refugees from religious persecution in France. It was the Besley family that...»

«STATEMENT OF JOHN ROTH INSPECTOR GENERAL U.S. DEPARTMENT OF HOMELAND SECURITY BEFORE THE COMMITTEE ON OVERSIGHT AND GOVERNMENT REFORM U.S. HOUSE OF REPRESENTATIVES CONCERNING TRANSPORTATION SECURITY: ARE OUR AIRPORTS SAFE? MAY 13, 2015 Chairman Chaffetz, Ranking Member Cummings, and Members of the Committee, thank you for inviting me here today to discuss airport security issues. TSA’s mission—to protect the Nation's transportation systems to ensure freedom of movement for people and...»

«SHORTLISTED ENTRY – The Monster Orphanage by Rohan Agalawatta CHAPTER 1 Lighting crackled overhead illuminating the hulk of a house. Odel shivered as the thunder rolled. His dark hair and clothes were drenched. If he didn't move now he never would.A flash of lightning lit up statues lining the staircase that led up to the door: flash – a leaping lion flash– a charging bull. Odel moved up the stairs slowly, his boots squelching. Another flash of lighting a bear – patting its head and...»





 
<<  HOME   |    CONTACTS
2017 www.sa.i-pdf.info - Abstracts, books, theses

Materials of this site are available for review, all rights belong to their respective owners.
If you do not agree with the fact that your material is placed on this site, please, email us, we will within 1-2 business days delete him.