WWW.SA.I-PDF.INFO
FREE ELECTRONIC LIBRARY - Abstracts, books, theses
 
<< HOME
CONTACTS



Pages:     | 1 |   ...   | 10 | 11 ||

«JA V. G. E R D E L I L. G. T E R E X I O F A GEOGRAFIA OPPIKIRJA ALKUAKO DtUJA VART TÖINE OSA UCPEDGIZ M O S K O V A * 1 9 3 6 - LEMINGttAC L. G. ...»

-- [ Page 12 ] --

No ommaa sotsialististiceskoita talohutta stroittaees, SSSR jo maatalohuen maast muuttiis ensimäisiin industriamaijen räätyy.

Muuttui Sovetskoi Sojuzan kartta. Kaikiis äärimais, mis oli „samoi oikia diikosti", kasvaat kolhozat, sovhozat, zavodat, ?ahtat, suuret elektrostantsiat, linnat.

Muistakaa kuin käytetää h y v ä k s eri z o o n o i n l o o n n o n rikkassoksia. Löytäkää l o o n n o n zooniin kartast teille tuttavat n o v o s t r o i k a t.

Löytäkää l o o n n o n zoonoin kartast siihe merkityt glavnoit industriaraijonat, neftiraijonat, rautaruudan, raijonat, metsäindustrian raijonat.

Löytäkää kartalt linnat, mis o n o suuret zavodat: Moskova ja Gorjki (automobilizavodat), Stalingrad, Harjkovi ja Celjabinsk (traktorzavodat), Saratov ja Zaporoije (kombainazavodat), Rostov ( m a a t a l o h u s m a j i n o i n zavoda).

Löytäkää SSSR-n fiziceskoilt kartalt suuremmat elektrostantsiat: Saturskoi, Dnjeprostroi, Volhovskoi.

–  –  –

Sojuzan suureel territorial ellää liki 150 min. inmihist.

SSSR eläjiin luvun mukkaa o n o kolmanneel paikaal toisiin riikkilöin välis. SSSR väki natsioin mukkaa o n o monenlain. Sovetskoi Sojuzaas ellää päälle 150 eri kansan. H ö ö erittäijäät toin toisestaa o m a n keelen, talohuksen ja tappoin mukkaa.

Löytäkää kartailt, mis elläät teille tuttavat kansat.

Kunikkaan Vennäeel kuptsat ja cinovnikat hiisnoist rööstivät jälellejääneita ettäisiin äärimaijen kansoja. Venäläiset olivat herrastavanna natsianna. V e n n ä e n kunikkaan cinovnikat käyttivät kaikkia kansoja, mit vaa elläät SSSR-s. Vennäen keeli oli kaikkiin riikin ucrezdenjoin keelennä. Skouluis opetettii lapsia ainoastaa v e n n ä e n keelel.

M i s elläät SSSR eri kansat.

Ussiammaal kansaar ei olt ommaa kirjutosta eika azbukkia.

Sita vart, jot piättää piinattavat kansat pois voittelust yhteistä vihol- lista vastaa, kunikkaan pravitelstva laski kansoja toin toiseen päälle. Toisiin natsioin töötätekeviin o i k e h u t t o m u u s, määräämätoin röösto hajotti heijen talohutta ja köyhässytti heitä itsiää.

Oktjabrin sotsialisticeskoi revolutsia päästi kaik kansat ja teki heijet tasapraavaiseks Sovetskoin sotsialisticeskoin respublikkoin Sojuzan clenoiks.

Sojuzan äärimais kiiree kehittyy industria ja eri natsioin väet noisoot SSSR sotsialisticeskoin talohuen tekijöin räätyy. Jälelle jääneet kocevnikat asettuut paikoillee liki uusija industria^entroja.

Suuremp osa jälellejääneist kansoist jo saivat oman kirjutoksena., saivat omat ^koulut ja korkia?koulut. O p e t u s niis m ä n n ö ö omal keeleel.

Näin sovetskoi vallan aikanna muuttuu Sovetskoi Sojuzan eläjien elo.

MAAILMAN KARTTA.

1. K APIT ALISTI CESKO IT MAAT.

Krome SSSR-ä veel paljo toisia maita ono maansaral. No vaa SSSR-s valta o n o tööläisklaassan ja töötäteköviin talonpoikiin käes.

Vaa SSSR-s tehhää sotsialisticeskoita talohutta.

Kaikiis toisiis mais p e r e m e e h i n n ä ollaa kapitalistat ja pomessikat.

Heijen käes ono koko valta maas, s u u r e m p osa maita, ja kaik zavodat ja faabrikat.

Niijen maijen tööläisklaassa ja töötätekövat talonpojat tekkööttöötä kapitalistoille ja pomessikkoille.

Kapitalistat ja pomessikat käyttäät heijen töötä itsiäta vart, itseen rikassuttamist vart.

Kapitalistat, jot saavva e n e m m ä n voittoa, etsiit uusia paikkoja mihe myyvvä ommaa tavaraa, mist sais hootavata raakamaterialaa ja hootavia töökäsijä.

Voimakkaammat kapitalisticeskoit maat sitä vart ottivat itsellee loonnon mukkaa rikkaat, vaa hoitamattomat maat ja sottiit niijen peräst toin toiseenka. Niitä otettuja maita kutsutaa kolonioiks.

Viimäisiil voosiil syvä kriisis ympäröitti kapitalisticeskoit maat.

Määrättömän paljo antoivat kapitalistat turulle tavaraa, jot saavva e n e m m ä n voittoa.

Lopen paljo tuli tavaraa, eikä lövvy niille ostajia.

Kapitalisticeskoin maijen töötäteköviil ei oo niin paljoa voimaa, mil ostaa tavaroja niin paljo, kuin heille ono tarvis oman tarpeen täyttäämissee.

Ulkomaijen turut olivat jo täytetty jo e n n e m p ä ä tehtyil tavaroil.

M o n e s industrian eri haaraas tuli piätös.

Alettii vähentää tavarantekkoa. Zavodoja ja_ faabrikkoja noistii panemaa kiin.

Miljonat tööläiset jäivät ilman töötä ja ollaa näläs.

Kaikiis kapitalisticeskois mais kommunisticeskoin parttian käyttämisen al tööläisklaassa pittää kovvaa voittelua kapitalisticeskoin, pomessikoin, ja heijen pravitelstvanka.

Tehhää sabastovkia, „ n ä l k ä p o h o o d o j a ".

Monis mais syttyyt noisut, vostanjat, asuvoittelu politsan ja voiskanka.

2. KAPITALISTICESKOIN MAIJEN KOLONIAT.

Viis kuuvvetta ossaa maansarast ono kapitalistoin vallan al.

Voimakkaammat kapital isticeskoitmaat ottiit Afrikast, Amerikast, Australiast ja Aaziast ettäiset rikkaat maat.

Heijen ei olt rankka ottaa niitä maita, sentää ku seel elivät kaikenlaiset jälelle jääneet kansat.

Kapitalistiseckoin maijen pravitelstvat ilmoittivat kaik otetut maat omiks kolonioiks. Kapitalistat ollaa niis tävs p e r e m e e h i n n ä.





H ö ö myyvät sinne suuren voiton kera omat tavarat. Höö pittäät o m a n a a n niijen kaikkia loonnon rikassoksia. Höö hiisnoist rööväjäät ja veittäät itsellee raakamateriaalin rööstäät paikallissia eläjiä, ottaat pois heilt maat ja pannoot heitä tekömää itsellee töötä.

S u u r e m p osa kapitalisticeskoin maijen otetuist maist ollaa silloitettu troopillises poojassaas. Seel ono vari, mones paikaas nooskia kliimatta, seel ono rikas kasvoitus. Seel kasvaa paljo inmihissiä vart kalleita kasvoja — kaucukkapuu, hininappuu, leipäpuu, kokospalma, saahkararooko, bananat. Suuren tulon antaat kofe, какао, riissa ja kaucukkaplantatsiat. Paljo ono seel kalleita tarvittavvia kaiv e t t a v v i a — t i n n a a, hoppiaa, vaskiruudaa ja kultaa.

Kaik neet rikassokset kapitalistat rööstäät ja veevät itsellee.

P a l j o kaikenlaisia kansoja ellää koloniamais.

Rankka elo ono koloniamaijen eläjiil. Ket keeltiijäät tööst, niitä pannaa tyrmää. Kaikist peenistkii o?ibkoist ja petoksist lyyyvää.

Ussia kerta peeksetää rooskiinka koolemaa saa. Erittee rankka o n o Afrikan negroille. Koloniamais kokonaiset kylät sotavoimaal aetaa tekömää rauta- ja maanteitä. Seel tihtii tehhää töötä soos v ö ö h ö saa. Teetä tehhää käsil ilman marinoja. Materialat stroikkaa vart kantaat itse negrat.

Kapitalistalle negra o n o polsikkaamp ku mamina. Sitä vart, jot panna marinat käymää, kapitalistan pittää hukata rahhaa, polttomaterialaa (karassia, bensinaa). Bensina ono kallista, a bananoja, negroin päätoittoa, saap ilman.

Kapitalistat rööstäät kolonioin loonnon rikassosta, rööstäät ja hävittäät. töövoimaa.

Tuhattoja negroja ja toisia koloniamaijen eläjiä kooloo ylivoimaisest tööst kaucukkametsiis, teetöis, plantatsioil, kooloo paljo tautiloist. Seitsentoist tuhatta negraa kooli vaa yhtä rautateetä tekijees Belgian Afrikan kolonias.

No nyt jo kolonioin töötätekevät noisoot voitteluu ommia piinaajia, kapitalistoja vastaa. Koloniois kasvaa revolutsialiike.

Koloniamaijentöötätekevätkommunisticeskoinparttiankäyttämännä ain j u r m e m m a s t ja organisoitummast noisoot eksploataattoroja vastaa. Maan§aral ono mokomaisia maita — miltaisia luetaa itsenäiseks, vaa tosiassiaas neet kera ollaa voimakkain kapitalisticeskoin maijen voittamanna ja ollaa kokonaa heijen vallan al.

Yks mokoma maa ono suursummain, paljoväkkiin Kitaja.

3. VAAZNOIMMAT KAPITALISTICESKOIT MAAT JA HEIJEN

KOLONIAT.

Amerikan yhissetyt ^taatat (S§A). Amerikan yhissetyt §taatat ollaa kaikkiis rikkaamp kapitalisticeskoist maist. Amerikan yhissetyt ^taatat ollaa sihoitettu Pohjais-Amerikan keski- ja lounatosis.

Löytäkää kartalt Amerikan y h i s s e t y t ^taatat ja sen stolitsa — V a $ i n g t o n.

Katsokaa kartan mukkaa, miltaisees p o o j a s s a a s o n o S$A.

Katsokaa miltaiset maat rajoittaat S$A-a, miltaiset okeanat ujuttaat senen rantoja Tarkastakkaa kartan mukkaa tee Nju-Jorkast L e n i n g r a d a a.

Saakaa tiitää kartan mukkaa, m o n t kilometraa ono matkaa Leningradast NjuJorkkaa.

Amerikan yhissettyin §taattoin pääkoloniat ollaa: Nju-Jorkast lounatpoolee sihoittunt Porto-Rlkon saari, Gavain ja FiHppInan saaret T y y n e e s okeanas ja Aljaska, mikä o n o Pohjais-Amerikan l ä n s p o h jaisees osas.

Löytäkää neet kartalt.

Porto-riko, Gavain ja Filippinan saaret ollaa varis poojassaas. Seel ollaa plantatsioita, mis kasvatettaa kofea, kakaota, b a n a n o j a.

Tarkastakaa kartan mukkaa tee, mitä mööt veitetää Porto-rikon saarest kofea San-Frantsiskon linna.

Anglia. Industrian kehityksen mukkaa Anglia o n o toin maa maailmaas. Anglia ono sihoittunt Velikobrtitanian saarelle liki LänsEuropan rantoja. Anglia o n o merimaa.

Saakaa tiitää kartan mukkaa miltaisees poojassaas o n o Anglia.

Löytäkää kartast Anglian stolitsa — L o n d o n.

J o aikuisist ajoist Anglia piti suurta meritorgua. Senen laivat seilaisivat kaikkiis maan?aran meris. Paljo rikkaita maita joka paikast se otti itsellee.

Koko Anglian otettuin maijen ploo??adi ono 140 kertaa suuremp itse Angliata. Katsokaa kartast kuin suur o n o Anglian otettuin maijen ploo?§adi. Neet ollaa kraasattu samal kraasaal ku itse Anglia.

Anglian päävladenjat ollaa India, Australia, Lounatafrikan sojuza, Kanada.

Löytäkää neet kartalt.

S u u r e m p osa Angliaa vladenjoist ollaa sihoittunneet ympäär Indian okeanaa.

L y h h y e m p meritee Angliast Indiaa m ä n n ö ö yli Sredizemnoin ja Punaisen meren.

Se ono Anglian kapitalistoja vart vaaznoi tee. Sitä teetä mööt höö saavat kolonioist raakamaterialaa ommia faabrikkoja vart ja veevät sinne ommia tavaroja. Se tee o n o veel vaaznoi sitäkii vart, jot ono kerkiämp käyttää kolonioita ja hoitaa niitä toisist maist.

Tarkastakkaa kartan mukkaa meritee, mitä m ö ö t tulloot torgulaivat Angliast SSSR-n p o h j o i s i i p o r t t u l o i h e ja mitä mööt m ä n n ö ö t takas.

Frantsia. Frantsia ono sihoittunt E u r o p a n länsiosas.

L ö y t ä k ä ä kartalt Frantsia ja senen stolitsa — P a r i z.

Saakaa tiitää miltaisees p o o j a s s a a s se ono.

Mjltain okeana ujuttaa senen rantoja. Miltaisii m a i h e se rajoittuu.

Peräst SSSR-n Frantsia o n o s u u r e m p maa Europaas.

Tarkastakkaa kart3n mukkaa k u m p a a p o o l e e M o s k o v a s t o n o Pariz.

L ö y t ä k ä ä kartalt tee M o s k o v a s t Parizaa.

Frantsiaal ono paljo kolonioja. Katsokaa kartalt kuin suur onoFrantsian kolonioin ploo??adi. Neet ollaa kraasattu samanlaiseel kraasaal ku i itse Frantsia. Frantsian kolonioin ploo§?adi ono 22 kertaa s u u r e m p itse Frantsiaa.

Frantsian koloniat ollaa Afrikan länsipohjaisees osas: Frantsialle kuuluu Madagaskaran saari liki Afrikan itälounatrantoja ja Aaziaas Indokitajan poolisaaren itäosa.

Löytäkää kartalt Frantsian koloniat.

Katsokaa kartalt: Yli miltaisen meren m ä n n ö ö tee Frantsian kolonioille, mit ollaa Afrikan p o h j o i s r a n n a a s. Mitä teetä m ö ö t veitetää tavaraa Frantsiast Indokitajaa.

Saksa. Saksa ono sihoittunt Europan keskiosas.

Löytäkää kartast Saksa ia senen stolitsa — B e r l i n.

Saakaa tiitää miltaisees poojassaas o n o Saksa. Katsokaa kartalt m i h e maihe rajoittuu Saksa. Miltaisest p o o l e s t Saksaa ujuttaa meri? Katsokaa kartalt miltaisee p o o lee M o s k o v a s t ono Berlin.

Saksaal kolonioja nyt ennää ei oo. Imperialistisen soan aikanna Saksalt otettii kaik koloniat pois.

Saksan kapitalistat ja pravitelstva voimakkaast valmistaijaat uutta sottaa vart. H ö ö tahtoot ottaa osan SSSR-ä ja tehä siint oman kolonian.

Japoni. Japoni samalviisii, ku i Anglia, o n o merimaa. Japoni o n o sihoittunt Aazian itärannan saarille.

Löytäkää kartalt J a p o n i ja senen stolitsa — Tokio.

Saakaa kartan mukkaa tiitää, miltaisees p o o j a s s a a s ono J a p o n i. Katsokaa kartast:

Miltaisee p o o l e e Moskovast o n o J a p o n i ? Miltaisees paikaas J a p o n i rajoittaa SSSRka? Miltaista teetä m ö ö t p ä ä s ö ö M o s k o v a s t T o k i o o ?

Japonin vaaznoimmat koloniat ollaa Koreja ja F o r m o s a n saari, Viimäisiil voosiil Japoni otti Manzcurian.

Löytäkää kartalt J a p o n i n koloniat.

Kitaja. Kitaja ono Aazian -itälounaisees osas.

Löytäkää kartalt Kitjaja ja senen stolitsa — N a n k i n.

Saakaa tiitää miltaisees p o o j a s s a a s se ono. Katsokaa «uin iMoskovast pääsöö Nankinaa.

J o aikaisist ajoist kaikkiin maijen katsomukset kääntyivät Kitajan loonnon rikassoksiin poolee. Kitajaa kiirehtivät Anglian, Amerikan, Japonin, Frantsian kapitalistat.

H ö ö veivät sinne ommia tavaroja ja alkoivat ostaa maita, tehä pahtoja, rudnikkoja, zavodoja. H ö ö ottiit koko Kitajan loonnon rikassokset ja industrian ommii kässii.

Katsokaa kartan mukkaa teet, mitä m ö ö t kävvät Kitajaa p a r a h o d a t Nju-Jorkast, Londonast, Parizast, Tokiost, San-Frantsiskost.

KIRJAN SISUS.

SOVETSKOIN SOTSIALISTICESKOIN RESPUBLIKKOIN SOJUZA.

–  –  –

О т в е т с т в е н н ы й р е д а к т о р В. И. Ю н у с.

Технический редактор И. С. А б р а м о в с к а а.

Pages:     | 1 |   ...   | 10 | 11 ||


Similar works:

«Nelson W. Aldrich Papers A Finding Aid to the Collection in the Library of Congress Manuscript Division, Library of Congress Washington, D.C. Revised 2015 November Contact information: http://hdl.loc.gov/loc.mss/mss.contact Additional search options available at: http://hdl.loc.gov/loc.mss/eadmss.ms010127 LC Online Catalog record: http://lccn.loc.gov/mm78010389 Prepared by Manuscript Division Staff Collection Summary Title: Nelson W. Aldrich Papers Span Dates: 1777-1930 Bulk Dates: (bulk...»

«Landry Vineyards 5699 New Natchitoches Rd. West Monroe, La. 71292 318-557-9050 Wedding Facility Rental Fees Package 11 200 attendance $2000.00 Includes: 1 Facility overseer 1 Bar Tender (serves wine only) 1 Clean up person 2 Parking attendants (optional) $ 100.00 Package 2201-250 attendance $ 2100.00 Includes: 1 Facility overseer 2 Bar Tender (serves wine only) 1 Clean up person 3 Parking attendants (required) $ 150.00 Payment Information A $1000.00 Wedding/Incidentals deposit is required to...»

«UN Number Variant Codes for use in GA EDICOM IFTMBF Messages 1. Variant Code Structure A set of 4-character codes, each unique 4-character code describing a single variant, as follows: Character Description 1 The packing group, coded as 0, 1, 2 or 3 2 A sequence letter for the PSN, or 0 if there were no alternative PSNs Two sequence letters for other information, for the cases where the 3 and 4 variant is required because of differences in stowage category, subrisks, packing instruction etc....»

«Dear Churchill homeowners, The Churchill Community pool will be open for the season on Monday, May 11th. Closing is scheduled for September 13th. Before using the pool, you must review the pool rules that detail requirements for safe pool use and our hours of operation. More information is posted at www.ChurchillHOA.com like notices of emergency pool closing (when needed). If you did not receive this notice via e-mail, alert us immediately at CCooper@ppmral.com. Please read the enclosed rules...»

«SCHEDULING TCP IN THE NEMESIS OPERATING SYSTEM Thiemo Voigt and Bengt Ahlgren Swedish Institute of Computer Science Box 1263, SE-164 29 Kista, Sweden thiemo@sics.se, bengta@sics.se Abstract The Nemesis operating system is designed to provide Quality of Service to applications. Nemesis also allows applications to reserve CPU time and transmit bandwidth on network interfaces. We have implemented a TCP for Nemesis that makes use of these guarantees. We show that the Nemesis transmit scheduler...»

«WHITE PAPER How Office Copiers Can Pay for Themselves – and Then Some Understanding the ROI of distributed document imaging and workflow solutions White Paper | How Office Copiers Can Pay for Themselves – and Then Some Contents Benefits Explained Tangible Hard-Dollar Savings Strategic Benefits Conclusion ii © 2010 Nuance Communications, Inc. All rights reserved. Nuance Document Imaging Solutions White Paper | How Office Copiers Can Pay for Themselves – and Then Some Office copiers...»

«The Flames of the Dragon The Official Newsletter of the Barony of Dragons Laire March AS XLIX, 2015 Gregorian Vol. AA, Issue I Contents: Some Words from Their Excellencies Page 3 Help Wanted Page 4 Special Announcement Page 5 Gratitude from Their Excellencies Page 6-7 Seneschale’s Report Page 8 Officer’s Reports Page 8-12 Guild Reports Page 12-13 OBTW’s Page 13 Event Reports Page 13-14 Candlemas Court Report Page 14-15 Dates to Remember Page 15 Artisan Invitation Page 16 Class...»

«New York State’s Child and Family Services Plan FY 2015 2019 Annual Progress and Services Report Submitted June 2016 Submittal 16-01 Application for Funding:  Stephanie Tubbs Jones Child Welfare Services (CWS) Title IV-B of the Social Security Act, Subpart 1  Promoting Safe and Stable Families (PSSF) Title IV-B of the Social Security Act, Subpart 2  Chafee Foster Care Independence (CFCIP) and Education and Training Vouchers (ETV) Programs New York State Office of Children and Family...»

«UNITED STATES SECURITIES AND EXCHANGE COMMISSION WASHINGTON, D.C. 20549 FORM 20-F (Mark One) o REGISTRATION STATEMENT PURSUANT TO SECTION 12(b) OR (g) OF THE SECURITIES EXCHANGE ACT OF 1934 OR ý ANNUAL REPORT PURSUANT TO SECTION 13 OR 15(d) OF THE SECURITIES EXCHANGE ACT OF 1934 For the fiscal year ended December 31, 2014 OR o TRANSITION REPORT PURSUANT TO SECTION 13 OR 15(d) OF THE SECURITIES EXCHANGE ACT OF 1934 For the transition period from to OR o SHELL COMPANY REPORT PURSUANT TO...»

«H-France Review Volume 16 (2016) Page 1 H-France Review Vol. 16 (May 2016), No. 67 Tyler Lange, The First French Reformation: Church Reform and the Origins of the Old Regime. Cambridge and New York: Cambridge University Press, 2014. xiv + 300 pp. Bibliography and index. $110.00 U.S. ISBN 978-1-107-04936–9 (hardback). Review by James K. Farge, Pontifical Institute of Mediaeval Studies. Readers expecting a book that bears the title The First French Reformation to deal with early Protestantism...»

«Planning Committee Agenda Item No. 4 (b) 1 November 2011 Waste Planning Application (County Matter) Restoration works to Knepp Mill Pond by dredging, and the construction of landscape enhancement features using imported inert materials, together with the provision of public access and amenity Knepp Castle, West Grinstead, West Sussex Application No: WSCC/028/11/SP Report by Strategic Planning Manager Local Member: Amanda Jupp District: Horsham Executive Summary This report concerns a proposal...»

«Frequently Asked Questions Recommendations for HER2 Testing in Breast Cancer: ASCO – CAP Clinical Practice Guideline Update Background Questions Why were changes made to the ASCO/CAP HER2 guideline? In the intervening years, numerous papers were published and issues raised by individuals and organizations about the original guideline recommendations. The update was created to address concerns, analyze and include the evidence and harmonize the recommendations with those of the ASCO – CAP...»





 
<<  HOME   |    CONTACTS
2017 www.sa.i-pdf.info - Abstracts, books, theses

Materials of this site are available for review, all rights belong to their respective owners.
If you do not agree with the fact that your material is placed on this site, please, email us, we will within 1-2 business days delete him.