WWW.SA.I-PDF.INFO
FREE ELECTRONIC LIBRARY - Abstracts, books, theses
 
<< HOME
CONTACTS



Pages:     | 1 |   ...   | 9 | 10 || 12 |

«JA V. G. E R D E L I L. G. T E R E X I O F A GEOGRAFIA OPPIKIRJA ALKUAKO DtUJA VART TÖINE OSA UCPEDGIZ M O S K O V A * 1 9 3 6 - LEMINGttAC L. G. ...»

-- [ Page 11 ] --

P e e n kansa, luvultaa kaikkiaa 11 tuhatta henkiä, revolutsiaa saa hoisi o m a n vanha-aikaisen talohuen.

Svaanat ahkerast viljelööt ommia peenijä peltoja. No revolutsiaa saa heil hoituivat vanha-aikaiset maa-asut i pluugan sihast heil o n o leikattu puu koveran painetun juurenka, kumman otsaa ono pantu Kylä Svanetias.

soska, i astevan sihast o n o palkki, hersi, suuriin oksiin kera; molotilkan sihast o n o lauta suuriin kivviinkä, mitä veittivät härät vihkoja, lyhteitä möit. Svanetia ei tiitänt veerua — leipä pellolt ja heinä niitylt veitettii reel, a inhimiset taakkoinka jalkasin tali hepoisiin seläs krapusivat yli mäkkiin.

Ei olt miltaisiakkaa teitä Svanetias, ku vaa jalka- ja ohotnikkoin tropat.

Svaanat olivat kovast sujevernoita. Siunatut metsät, siunatut puut ja joet, siunatut elokkaat, hyvät ja pahat henget, kuun palvomiin, zertvoin toomiin töön alus — kaik neet olivat alkuaikoin jätteitä i toivat paljo pahhaa svaanoin talohuelle.

No kaikkiis p a h e m p oli verikosto, mikä veel o n o hoitunt m o n e s paikäas.

P a h e n n u k s e n tali tappamisen peräst kaik sukulaiset maksoivat sil samal (pahennukseel tali tappamisel) p a h e n n u t t a j a n, t a p p a j a n sukulaisille monen polven männees.

Kaartaa kostost sukulaiset voivat vaa pakkiimaal pois omast syntymäpaikasi Niinikkee elivät svaanat ees revolutsiaa, eroitettunna koko maailmast.

Uus talohustroikka joka vooelt, joka kuult muuttaa Svanetian elloa. Päässetty knjazjoist, höökkäyksist, rööstöist, — Svanetia ruttiijaa tavata kiin kulttuurakansat.

Läpisavvuttunnein, ilman valkiaa, ilman hookua, luhtia, ba?njoin j a vanhoin kottiin rinnalle kasvaat uuvvet valkiat koit kiukainka ja ikkunoinka.

Suuremmaas kyläs noisi palamaa elektricestva, tehtii ensimäin suur sauna Svanetias. O n o laahittu kooperativa ja vhtein stolovoi.

Koko maan peittivät §koulut, bolnitsat, veterinarapunktat. Paljo s v a a n o j a oppiijaa sovetskois tehnikumois ja korkia?kouluis.

M u s s a n m e r e n rannalt ono tehty maantee, mita mööt käyvät automobiilit.

Talohusstroitelstva Kavkasaas.

Oktjabrin revolutsian peräst Kavkasan kansat yhtyivat y h t e e i tekivät Takakavkasan s o v e t s k o i n federativnoin s o t s i a l i s t i c e s k o i n respublikan (ZSFSR).

Koko Kavkasaa mööt levenöö stroitelstva. T e h h ä ä teitä. Nyt i

•ettäiset aulat voivat pittää yhtehyttä toisiin kylliinkä ja linnoinka.

Laahitaa talohutta. Burnoit mäkijoet, mit e n n e n veivät siltoja, rikkoivat rantoja i kylijä, nyt alkaat tehä töötä inhimistä vart.

J o ono tehty koko rääty gidrostantsioja.

Niijen stantsioin tekemisel o n o suur talohusmerkitös.

Gidrostantsiat antaat energian koko raijonan industrialle. Sikihyyt uuvvet proisvodstvat. Köyhät gortsat noisoot industriatööläisiks.

Kehittyyt kustarnoit (käsi) proombslat.

Alkaa pallaa elektricestvavalo mäkiaulois.

Mäkkiin syämees on peitetty suuret rikassokset. Seel o n o kaikenlaiset ruudat, kivihiili, kalleet kivet, nefti.

Ikkään olivat neftirikassokset peitetty inmihissiin näkyvist. Piti tutkia mäkkiin strojenja i tehä suuret tutkimustööt, jot löytää neet rikassokset.

Mäet alkoivat ellää. Käymättömis, likipääsemättömiis dolinois lummiin rajal i liki jäitä, koko Kavkasaas tekkööt töötä inzenerroin ja tiitomeehiin etsopartit. H ö ö puuriit kivijä i saavat tiitää, mitä ono maas. Löytäät plasman mitä i k k e e. tarvittavvaa maastkaivettavvaa — tehhää ?ahtat i zavodat.

P a l j o ruudaa ono lövvetty Kavkasast, no veel vähä ono tutkittu Kavkasan mäet.

Paljo suuria rikassoksia o n o veel peitetty heijen syämees.

Uralan mäet.

Matalanna kivipeentarenna ollaa venuttaisseet P o h j a i s - J ä ä m e r e n rannast lounatpoolee 2 500 km pittuuelle Uralan mäet.

Löytäkää kartalt Uralan mäet.

–  –  –

Uralan mäkkiä, niijen, rikassoksist tiijetää j o aikaa. Kulta, vaskiruudat, rautaruudat, kaik ollaa peitetty Uralan mäen svämee. No praavilnoist alettii kaivaa niitä rikassoksia vast sovetskoi aikanna.

Syntyyt i kiiree kasvaat Uralaa uuvvet zavodat.

Magnitogorsk.

Uralan mäkkiin lounatosas, Uralan joen yläpooleel o n o mäki Magnitnaja. Hää melkeen kokonaa o n o rikkaammast rautaruudast. Ruuda tääl ono ihan maan pinnaas. E n n e n revolutsiaa ruudan saauttammiin tapahtui käel i vaa mäen päält ruuda veitettii hepoisiinka.

Tyhjät, paljaat M a g n i t n a j a m ä e n veerut olivat peitetty polbniheinääl.

Nyt seel M a g n i t n a j a mäen loonna kahes v o o e e s kasvoi kokonain linna — Magnitogorsk. O n o tehty gigantta metallazavoda. O n o laahittu maailman s u u r e m m a t domnakiukaat, mis tapahtuu rautaruud a n sulatus. Tääl tekkööt töötä tuhatat tööläiset. M ä e n veeruus m ä n n ö ö ruudansaauttammiin.

Kuuluut lumpaavat ampumiset i k y m m e n e t tuhatat tonnat ruudaa viskahuut maan sisest pois. Suuret, voimakkaat ekskavaattorat suuriil cerpakoil korjajaat r u u d a n i antaat sen platformalle, jot siis lähettää se zavodaa.

Savodaas kaik o n o mehanisoitu, tekkööt töötä p a r e m m a t nykyaikaiset ma?inat. Zavodan rinnalle kasvoi kolt elektrostantsiaa.

Elektroenergia p a n n o o liikkeelle rippuvan teen, tuhatat p e e n i ä ja suuria marinoja. Kilometraa pitkä plotina salpais Uralan joen i pittää plenus veen.





M a g n i t o g o r s k a n zavodan dotnnat.

Vähän alemmas niitä kolmia elektrostantsiaa aaltoojaat u u v v e n järven aallot.

Magnitogorskan ympärille kasvaa uus maatalohus. Holmiin lakkiat, paljaat paltiit peittyyt rohoisiil tarhoil.

Magnitogorsk antaa e n e m m ä n rautaa, mitä s u u r e m m a t E u r o p a n zavodat.

Mut Magnitogorskan zavodaal ei oo kivihiiltä.

Kuznetskoi basseinaas, mikä o n o liki Altajan mäkijä — o n o paljo kivihiiltä, mut o n o vähä ruudaa.

Senen peräst Magnitogorks o n o yhissetty Kuzbassanka Ural-Kuznetskoin kombinataks. Kuzbass lähettää Magnitogorskalle kivihiiltä a Magnitogorsk antaa Kuzbassan industria - ?entralle — Stalinskalle — ruudaa.

U p r a i n e n j a t. Merkitkää konturakartalle kai suuremmat SSS-п mäkiselät.

Merkkilöil merkitkää polsikkain maastkaivettavviin p ä ä k a i v o s p a i k a t.

M e r k i t k ä ä konturakartalle M a g n i t o g o r s k i Stalinsk.

Neftin saauttammiin.

Kaspian meren länsirannaas o n o peen poolsaari. Se on Kavkasan mäkkiin al. Kesäaikanna päivyt vallaa sen häikäiseväl valkiaal. O n o siitämatöin pouta.

Ympäriil o n o kaik paljasta. Vaa harvakaistaa puuttuut pöllykkääl rohol kasvaneet ja nyt kuivaneet paikat. Kaspian meren sommelo vesi ei hyvitä meelt: meri kera o n o niin ikävä, niku i paljas ranta. No Stalinskan linna.

min peräst sil paljaal rannaal o n o niin suur linna niku Baku, ja m ä n n ö ö joka poolee suuret rautateelinjat, min peräst v e n n u u t tavarapojezdat, puputtaat motorit.

Miks täs o n o suur liike? Vastahuksen sille antaa kokonain metsä neftivb?koja, mit ollaa sihoittunneet toin toiseen jälest ettäälle pitkin poolsaaren rantaa. Tääl sautettaa neftiä. A vot ono poselkka. Veel ei aikaa täs oli paljas steeppi, a nyt täs hyvis mukaviis kotilois elläät tuhatat neftitööläiset.

Kaikkiis e n e m m ä n saautettaa neftiä Bakun, G r o z n o i n ja Maikopan ympäryksiis.

Löytäkää neet kartast.

Bakun neftisaaukkipaikaist nefti j o o k s o o truppia mööt Batumin porttuu. Toiset samanlaiset neftitruvat yhistäät, sittoot Groznoin ja Tuapten linnat. Saautettu nefti m ä n n ö ö ei vaa ainoastaa meijen maaha. Sovetan nefti m ä n n ö ö i yli rajan.

Tuapse ja Batumi ollaa s u u r e m m a t M u s s a n meren portut, mist m ä n n ö ö yli rajan meijen nefti.

Löytäkää neet kartast.

Kokonain verkko vesiteitä tulloo Batumin porttuu. Tähä tulloot neftilaivat kaikenlaisiin eri maijen flakkuinka. Neet täytetää neftiil i siis neet viijää neftiä M u s s a n m e r e n yli Italiaa, Frantsiaa i toisii maihe.

Upraznenja. Katsokaa kartast, kuin nefti Batumast puuttuu Italiaa ja Frantsiaa.

Merkitkää konturakarttaa Baku, G r o z n o i ja T u a p s e.

T ö ö joutoajal. T e h k ä ä alboina: „SSSR-n mäet".

III. SSSR-n YHTEISKATSAHOS.

M ö ö tulussuimma l o o n n o n kuvviin, eläjiin töön ja sotsialisticeskoin stroitelsvanka loonnon eri zooniis.

Kertaamina koko materialan, jot voisimma nähä koko Sojuzan kokonaa.

–  –  –

Ill Maastkaivettavat.

M e i j e n Sojuza ono rikas maastkaivettavist. H ö ö ollaa kovast tarpeelliset meijen sotsialisticeskoin talohuen kehittämist vart.

Joka voosi lövvetää uusia maastkaivettavvia. 1 ettäisees t u n d r a a s i syväs taigaas, i varis liivamaas, pustbnjaas, sovetskoi tutkijat (etsijät) löytäät uusia rikassoksia.

SSSR ono rikkaamp toisist maist neftiil. J o aikaa saatii liitää nefti Kavkasast liki Bakun linnaa, liki G r o z n o i n linnaa. Viimäisiin voosiin aikanna o n o lövvetty neftiä i toisist paikoist: steeppiis liki Lounat-Uralaa ja taigaast — Uralan mäkkiin länsipoolest.

Löytäkää neftin s y n t y m ä p a i k a t kartast.

Kivihiilisapassoin mukkaa SSSR ottaa toisen paikan toisiin g o s u darstvoin välis. Kivihiilibasseinat kera ollaa SSSR-n eri zoonois.

Donbass ono Ukrainan mustamaasteeppiis, Kuzbass o n o taigaas Länsi-Siberin alangon ltälounatpoolees, Karaganda o n o kuiviin steeppiin zoonaas.

L ö y t ä k ä ä kartast kivihiilen syntymäpaikat.

Rautaruudan sapassoin mikkaa, niku i neftin mukkaa SSSR ono ensimäiseel paikaal. Rautaruudan glavnoimmat syntymäpaikat ollaa Krivoi-Rog — Ukrainan steepiis, Kerci — Krbmas ja Uralan mäkiselkä.

L ö y t ä k ä ä kartast rautaruudan s y n t y m ä p a i k a t.

K ä s k y t ö ö. J o u h u t t a k k a a m e e l e e, miltaisia polsikkaita maastkaivettavvia veel o n o SSSR-n eri zoonois.

Löytäkää neet kartalt. Mekritkää kontturakarttaa vaaznoimpiin maastkaivettavviin s y n t y m ä p a i k a t.

<

–  –  –

Kliimatta.

O p p i j e e s loonnon zoonia möö näimmä, jot SSSR-n suureel prostranstvaal kliimatta ei oo joka paikaas yhellain.

Miltain kliimatta o n o p o l j a r n o i z o o n a s ja tundraas? Monta kuuta seel jatkuu talvi? Kuin paistaa ja lämmittää päivyt seel kesäl ja talveel?

S u u r e m p osa SSSR-ä o n o poljarnoi krugast lounatpoolees — keskoisees pojassaas:

Mit l o o n n o n zoonat tääl ollaa? Kuin muutuu kliimatta keskoisees pojassaas poljarnoi kruugast l o u n a t p o o l e e m ä n n e e s ?

Melkeen koko SSSR-n pittuuelt talven temperatuura kovast erojaa kesän temperatuurast.

SSSR-n länsiosas talvi o n o pehmiä, sooja, lämmä, kesä taas o n o viilijä. Min etemmäks itäpoolee, sen varimmiks tulloot kesät ja sen kylmemmiks tulloot talvet. Min peräst se tapahtuu niin ?

SSSR-n länsiosa ono liki Atlantin okeanaa, mis virtajaa sooja virta Golfstrim.

Päivyt soojentaa, lämmittää maan kiireempää, ku liki olevan meren, no maa taas i jäähtyykii kiireempää, ku meri. Senen peräst kesäl merel o n o viiliämp ku maal, a talveel taas ono s o o j e m p ku maal. Atlantin o k e a n a n tuuli tasoittaa kesäisen varin ja talvipakkaiset.

Liki mertä taivas o n o tihtii pilviis. Kesäl tuulet haittaat maan soojentamista, a talveel taas hoitaat kylmentymisest.

Min etemmäs itäpoolee, sen vähemmän tuuloot sinne Atlantin okeanan tuulet, senen peräst talvi seel ono pakkaisemp, a kesä taas on kuivemp ja varimp.

Keski-Siberin ylängön kliimatta:

Keski-Siberin ylängööl ollaa oikii kovat talvipakkaiset ja varit kesät.

Liki Verhojanskan linnaa on koko maan§aran kylmemp paikka (kylmän poijussa). T ä n n e evät tuule Atlantin okeanan tuulet; Aazian pohjaisrantoja taas ujuttaa Pohjais-Jäämeri, mis kesälkii uijuut jäät.

Taivas talveel, niku i kesälkii tihtimpää ono pilvetöin. Talveel suuriin pakkaisiin aikanna (— 70°) seisoot hiljaiset tuulettomat päivät. Kesä tääl o n o vari.

Turanin alangon kliimatta o n o kuiva. T ä n n e evät tuule Atlantin meren vihmatuulet, a tuuloot kuivat tuulet. Tääl ollaa meijen liivamaat, pustbnjat.

Ettäisees iäs, Kamcatkan länsilounatpoolisees osas Ja J a p o n m meren rannoil kesäl sattaa paljo vettä; vihmoja toovat tuulet, mit tuuloot Tyynelt okeanalt. Sen peräst tääl kesäaikanna suurist vihmoist joet noisoot yli rantoin ja ujuttaat rantovet.

Кгьтап lounatrantaa ja Kavkazan Mussanmeren rantaa hoitaat kylmist pohjatuulist mäet. Seel o n o sooja troopikkoinallain kliimatta. Seel talveel melkeen ensikää ei oo pakkaisia. Sil aikaa ku meil dekabrikuus o n o pakkaiset, Takakavkasaas ollaa soojat selkiät K. GfOgrafia, IV i l. 113 ilmat, kukkiit fialkat ja roozat, valmistuut apelsinat ja m a n d a r i n a t К г ь т а п lounatrannaal o n o sooja ja kuiva kliimatta, a Kavkazan M u s s a n m e r e n ranta o n o SSSR-n nooskiamp paikka: länsituulet toovat sinne Mussalt merelt vettä, korkiat mäet piättäät sen veen ja se saattaa mäen veeruille suurinna vesisatteinna.

Loonnon zoonat.

O p p i j e e s loonnon zoonia möö tutussuimma eri zoonoin pocviin, kasvoituksenka ja elokkainka.

.louhuttakkaa meelee, miltaiset pocvat puuttuut tundraas, metsäzoonaas, s t e e p piis. Miltain pocva o n o kaikkiis t u l o k k a a m p ? Kuin h ä ä t e k a h u u ? Miks kuiviin steep piin p o c v a o n o k ö y h ä (laiha) p e r e g n o j a s t, m ä t ä m a a s t ?

Katsokaa, kuin muuttuu kasvoitus eri zooniis. M i k s tundraas ei o o m e t s ä ä ?

Miks s e k a m e t s ä ä s kasvaat toiset puut ko t a i g a a s ? Mil erojaa kasvoitus kuiviis steeppiis mussanmaan steeppiin kasvoituksest. Miks Iiivamaas, pustbnjaas, o n o k ö y h ä kasvoitus.

Muissuttakkaa, miltaiset elokkaat puuttuut tundraas, metsäzoonaas, s t e e p p i i s i pustbnjois, kuin erojaat o m a n kraasan mukkaa tundran ja p u s t b n j a n e l o k k a a t. Mikä merkitös o n o niitä elokkaita vart h e i j e n k a r v a a l ?

Meijen Sojuzan erilaiset pocvat, kasvoitus ja elokkaat tulloot toimitetuks sil, jot meijen suuren Sojuzan eri paikois ono erilain kirimättä. Erilaiset kasvot tarvitsoot ommaa elloa vart erilaisen kolicestvan soojaa ja vlaagaa. Yhet kasvot elläät tundraas, kylmääs pohjaäs, toiset — soojaas lounaas. Yhet voivat ellää vlaaznois, toiset kuiviis paikois.

Erilaisees kliimataas ja erilaisist kasvoist laatihuu i erilain pocva.

Keskoispoojassan lounatosas, steeppiis, kasvoituksen jäänöksiin märkenömisest tekahuu mustamaapocva. Kylmääs tundraas ikuisees jääs märkenömmiin tapahtuu v e e n o o i kasvoituksen jäänökset hoituut märkenömätä.

Märästäväs metsän pocvaas vlaaga yhtpäät m ä n n ö ö läpi maan pinnast, sulattaa i veep parvees sulavat materialat, mitä o n o tarvis kasvoin sööttiimist vart. Vassoinpäin, kuiviin steeppiin ja pustbnjoin pocva peittää itsees paljo sooloja (soloncakat).

A pocvast rippuu i kasvoitus. Sootundraas hyväst kasvaat sammal i karpalo, no ei kasva kovbli, mil ono tarvis steeppiin pocvaa.

Soolaal imettvnneel kuiviin steeppiin pocvaas kasvaat soljankat — no evät voi kasvaa toiset kasvot.

Sitä sammaa voip sannoa i elokkaist. Yhet elokkaat elläät ettäisees pohjaas, toiset — varis lounaees. Pohjaiset elokkaat ollaa vaattiisseet soojaa, paksuu karvaa. Mokomaa karvaa ei oo toisiil elokkail.

Sil viisii, SSSR-n kliimatan m u u t t u j e e s pohjast l o u n a e s s e muuttuut kasvoitus ja elokkaat.

114...... J

2. SSSR-n TALOHUS.

Industria.

Kunikkaan aikaisees V e n n ä e n m a a s vaa harvaas oblastiis oli kehittynt industria, muus V e n n ä e n m a a s ei olt ei zavodoja eikä taabrikkoja. Maatalohuellisel Vennäeel erittäisiit vaa eriksee olevat suu-' ret industriagentrat: P e t e r b u r g (nyt Leningrad), Moskova, Donbass.

A ympäär niit, „tavattoman suuret prostranstvat, mihe mahtuis kymmeniä suuria kulttuurariikkijä. Ja kaikiis niis prostranstvois hallitsoo... pooldiikosti ja samoi oikia diikosti" — niin saoi kunikkaan aikaisest Vennäest V. I. Lenin.



Pages:     | 1 |   ...   | 9 | 10 || 12 |


Similar works:

«TRI-PP-99-36 (November 15, 1999) Few-Body Systems Suppl. 0, 1–6 (2013) FewBody Systems c by Springer-Verlag 2013 Printed in Austria The Off-Shell Nucleon-Nucleon Amplitude: Why it is arXiv:nucl-th/0006040v1 20 Jun 2000 Unmeasurable in Nucleon-Nucleon Bremsstrahlung Harold W. Fearing TRIUMF, 4004 Wesbrook Mall, Vancouver, B.C., Canada V6T 2A3 Abstract. Nucleon-nucleon bremsstrahlung has long been considered a way of getting information about the off-shell nucleon-nucleon amplitude which...»

«ADELAIDE PRIVATE WEALTH Version: 1.0 Date prepared: Monday, 11 July 2016 1|Page It is important that you read this Financial Services and Credit Guide (FSCG). It contains information that will help you decide whether to use any of the financial services offered by us, as described in this guide, including:  who we are and how we can be contacted  the advice and services we provide  information about our licensee Charter Financial Planning Limited (Charter)  our fees and how we, your...»

«ANKARA ÜN VERS TES FEN B L MLER ENST TÜSÜ YÜKSEK L SANS TEZ TÜRK ŞARAPLARINDA AĞIR METALLER N BEL RLENMES BRAH M MERT ALKIŞ GIDA MÜHEND SL Ğ ANAB L M DALI ANKARA Her hakkı saklıdır. TEZ ONAYI brahim Mert ALKIŞ tarafından hazırlanan “TÜRK ŞARAPLARINDA AĞIR METALLER N BEL RLENMES ” adlı tez çalışması 27/07/2011 tarihinde aşağıdaki jüri tarafından oy birliği ile Ankara Üniversitesi Fen Bilimleri Enstitüsü Gıda Mühendisliği Anabilim Dalı’nda YÜKSEK L SANS...»

«Hormonal Physiology of Childbearing: Evidence and Implications for Women, Babies, and Maternity Care Sarah J. Buckley January 2015 Recommendations to Promote, Support, and Protect Physiologic Childbearing Childbirth Connection A Program of the National Partnership for Women & Families © 2015 National Partnership for Women & Families. All rights reserved. This publication may be redistributed electronically or digitally for noncommercial purposes only so long as it remains wholly intact,...»

«CITY OF ARMADALE MINUTES OF COMMUNITY SERVICES COMMITTEE HELD IN THE COMMITTEE ROOM, ADMINISTRATION CENTRE, 7 ORCHARD AVENUE, ARMADALE ON TUESDAY, 5 MARCH 2013 AT 7:00 PM.PRESENT: Cr K Busby (Chair) Cr G A Best Cr R Butterfield Cr C J MacDonald Cr G Nixon Cr M S Northcott Cr D M Shaw (Deputy for Cr Stewart) APOLOGIES: Cr J A Stewart OBSERVERS: Cr C Wielinga Cr J Munn IN ATTENDANCE: Ms Y Coyne Executive Director Community Services Mr N Kegie Executive Manager Community Services Mrs P L Walker...»

«1 THE IMPACT OF ICT ON EDUCATION: THE THREE OPPOSED PARADIGMS, THE LACKING DISCOURSE Roni Aviram, Debbie Tami Introduction Our motivation in writing this paper stems from the realization that inspite of the booming literature on ICT and education, there is almost no discourse on the subject. In other words, despite the large and often contradictory variety of approachs and attitudes in the field and in the literature, there is almost no systematic discussion amongs their upholders. Since the...»

«The Deposition A copyrighted excerpt from Adverse Events, Stress, and Litigation: A Physician’s Guide by Sara Charles, MD, and Paul R. Frisch, JD This excerpt is provided on the Physician Litigation Stress Resource Center website at http://physicianlitigationstress.org/ with permission from Sara Charles, MD, and Paul R. Frisch. JD (2005). Adverse Events, Stress, and Litigation: A Physician's Guide. New York. NY: Oxford University Press. Discovery: Gaining a Foothold for the Defense When my...»

«NAVAL POSTGRADUATE SCHOOL MONTEREY, CALIFORNIA THESIS PREDICTING HAIL SIZE USING MODEL VERTICAL VELOCITIES by Gregory J. Barnhart March 2008 Thesis Advisor: Wendell Nuss Second Reader: Patrick Harr Approved for public release; distribution is unlimited THIS PAGE INTENTIONALLY LEFT BLANK REPORT DOCUMENTATION PAGE Form Approved OMB No. 0704-0188 Public reporting burden for this collection of information is estimated to average 1 hour per response, including the time for reviewing instruction,...»

«Longstanding adduction-related groin pain in athletes Jaap Jansen Longstanding adduction-related groin pain in athletes Jaap Jansen The printing of this thesis was financially supported by: • Vereniging voor SportGeneeskunde • Wetenschappelijk College Fysiotherapie, Koninklijk Nederlands Genootschap voor Fysiotherapie • Dynamic BV, Almelo • Biometrics BV, Almere • Stichting Steunfonds Faculteit Gezondheidszorg Hogeschool Utrecht • Erasmus Medisch Centrum Rotterdam • Universitair...»

«The Red Badge of Courage By Stephen Crane Chapter 3 When another night came, the columns, changed to purple streaks, filed across two pontoon bridges. A glaring fire wine-tinted the waters of the river. Its rays, shining upon the moving masses of troops, brought forth here and there sudden gleams of silver or gold. Upon the other shore a dark and mysterious range of hills was curved against the sky. The insect voices of the night sang solemnly. After this crossing the youth assured himself...»

«35 Town of Valhalla September 2016 Notice The opinions expressed in this report do not necessarily reflect those of the New York State Energy Research and Development Authority (hereafter “NYSERDA”) or the State of New York, and reference to any specific product, service, process, or method does not constitute an implied or expressed recommendation or endorsement of it. Further, NYSERDA, the State of New York, and the contractor make no warranties or representations, expressed or implied,...»

«Golf Australia Annual Report 2013/2014 www.golf.org.au 1. Golf Australia Annual Report 2013/2014 Table of Contents Golf Australia Director Profiles Page 03 Committees Page 04 Golf Australia Staff Page 05 Chairman’s Report Page 06 Chief Executive Officer’s Report Page 09 Review of Operations Page 12 Message from the Australian Sports Commission Page 32 2. Golf Australia Director Profiles John Hopkins (Chairman) was re-elected to the Board in November 2013 and re-elected as Chairman of Golf...»





 
<<  HOME   |    CONTACTS
2017 www.sa.i-pdf.info - Abstracts, books, theses

Materials of this site are available for review, all rights belong to their respective owners.
If you do not agree with the fact that your material is placed on this site, please, email us, we will within 1-2 business days delete him.