WWW.SA.I-PDF.INFO
FREE ELECTRONIC LIBRARY - Abstracts, books, theses
 
<< HOME
CONTACTS



Pages:     | 1 |   ...   | 8 | 9 || 11 | 12 |

«JA V. G. E R D E L I L. G. T E R E X I O F A GEOGRAFIA OPPIKIRJA ALKUAKO DtUJA VART TÖINE OSA UCPEDGIZ M O S K O V A * 1 9 3 6 - LEMINGttAC L. G. ...»

-- [ Page 10 ] --

Pitälle ja koveraa v e n n u u t rannat. Rannaas, ettäisyel aaltojaa jäätymätön meri. Korkiaal rannan pääl noisoot mäet — h y v ä t hoitajat kylmist p o h j a n tuulist. Mäkkiin eri kukkulat ollaa katettu lumel.

Loonto.

Maanpäälys. Jos katsotta kartast, ni näättä, jot Kavkasan rannan levehys ei oo jokapaikast yhelain. Länsipohjan poolisees osas Kavkasan mäet melkeen plotnaa tulloot rantaa. Itälounaisees poolees mäet antiijaat rannast. Tääl jokija pitkin vennuu alanko. Se o n o Kolhidan alanko. Koko meren ranta on käännetty soojan meren poolee. Senen pääl y l e n ö ö t Kavkasan mäet. Neet ollaa kakskolt kertaa korkiammat Кгыпап mäkijä. Ussiat niijen kukkulat ollaa peitetty ikiseel lumel ja jääl.

Kliimatta. Rannoil ono märkä troopikkoinallain kliimatta. Merelt tuulevat länsituulet toovat rantovelle paljo vettä. Se vesi piättyy mäen veeruis tali paltiis.

Kavkasan rannaas, niku К г ь т а п lounatrannaas, talvi o n o ilman lunta ja pakkaisia. Kesä tääl ono samal viisii pitkä ja vari. Vihmoja sattaa paljoa e n e m m ä n, ku Krbmas. Vihmoja o n o ympäär vootta.

Erittee paljo o n o vihmoja syksyyl ja talveel. Välimittee rannaal sattaa yksiis suutkiis e n e m m ä n vettä, ku SSSR: n monikkaas paikaas koko vooees. Batuman linnan ympärys ono S S S R - n kaikkiis voimakkaamp paikka.

Joet. Kavkasan mäkkiilt j o o k s o o paljo jokija rantaa. Suuremp osa niist jooksoot mäkkiin jäijen ja lummiin alt. Hullun viisii virtajaat joet mäkkiin välis, virratees kerallaa veeväl paljo kivijä, liivaa ja nattaa. Lakkiaal paikaal niijen virta ono jo rauhaisemp, vesi jättää tootut kivet, liivan ja natan. Kesäl, suuriin sattein aikaan vesi noisoo yli rantoin ja ujuttaa alankopaikat.

Kasvoitus. Ei missaä SSSR-s oo niin voimakasta kasvoitusta, kuin täs soojaas ja nooskijaas meijen maan nurkaas. Ranta ja mäkkiin paltiit ollaa kokonaa katettu rohoisiil metsiil. Rannan eläjiin pittää yhtäperrää pittää sottaa sen huiman kasvoituksen kera. Kylvämätöin pelto 1 — 2 vooees kasvettuu kaht metraa korkiaal s a n a n jalal, 5—6 metraa korkiaal metsääl.

Metsät rannaal ollaa kaikellaisist puist. Trehvajaa niijen välis alla fruktipuita — gruu?a, oliva, vinogradi. Tääl ono paljo ainrohot tavvia puita: lavr, lavrovisnja. Puita p u n n o o t keertävat kasvot — Hanat. Monikkaisiil lianoil ono terävät pistelikot. Mokomaisen kasvoit u k s e n läpi ilman kervestä tali kinzalaa et pääse mänömää, pistelikot tarttuut vaatteist kiin ja syvälle pistäät r u u m e e s s e joka liikkumisel. Erittee tihit ja rankast läpipääsemättömät, pooleks vettee u p o n n e e t metsät ollaa Kolhidan alankoos. Metsiin tihikot antiijaat ääree vaa seel, kus ollaa soot. Rantoven sois voip helpost saavva rankan Kavkasan lihoratkotavvin.

Ylempään mäen veerua mööt kliimatta ja kasvoitus muuttuu. Metsist hävijäät ainrohottavat puut ja lianat. Ilmahtuut toiset puut. Veel ylempään ollaa mäkiniityt, a siis ollaa ikiset lumet ja jäät.

Pocvat. Taka-Kavkasan M u s s a n m e r e n rannaas puuttuut erinomaiset maat punaista karvaa — punamaat (krasnozema). Se ono kaikkiis paremp pocva mokomaisia kalliita kasvoja vart, ku caaju, limona, apelsina, mandarina.

Elokasmaailma. Kolhidan pooleks uponneis metsiis o n o paljo sääskijä — lihoratkan kantajia, miljonia konnia. Illoittee lentelööt nahkasiivet.

Rantoven ylänköpaikois ono paljo sikiäisiä, sysälikkoja ja matoja. M u s s a n m e r e n rantämäkkiis ono hoitunt paljo suuria elokkaita. E n n e n tääl kävivät jahis kunnikas ja hänen likimäiset herrat.

Nyt £IK-n postanovlenjan mukkaa tänne o n o tehty zapovednikka (elokkain hoito- ja kasvatuspaikka). Sen ploo§?adi o n o 350 tuhatta Painoin veittämiin buivoloil.

gektaraa. Senen zapovednikan tarkoitus ono hoitaa Kavkasan ioontoa koko s e n e n kasvoituksen ja elokasmaailman kera.

Tääl elläät kabanat, olenit ja barsat.

Yllääl mäkkiin pääl elläät mäkiboranat. Lookspääsemattömiis paikois mäen kukkuloil pesittäät orlat. M u s s a n m e r e n rannan soojan kliimatan peräst tääl kasvatettaa oppiassioita vart o b e s j a n o j a.

Rantoveel kotisiivattaan pietää buivoloja. N e e t ollaa voimakkaita, ja jaksaat veittää rankkoja painoja i mäkimailkii. Buivolat voivat ellää vaa soojaas kliimataas. H ö ö ollaa peitetty paksuul, melkeen karvattomat nahal.

K ä s k y t ö ö. Rinnoittakkaa К г ь т а п l o u n a t r a n n a n kasvoitusta ja kliimattaa Muss a n m e r e n r a n t o v e e n kasvoituksen ja kliimatan kera. M i k s Kavkasan rantoveen kasvoitus o n o r i k k a a m p Кгыпап kasvoitusta.

Rannan eläjät ja heijen tööt.

M u s s a n m e r e n rantoveel elläät Kavkasan väet: abhasialaiset, adzariälaiset, grusinat. Suuremman osan rantaa pittäät abhasialaiset ja adzarialaiset. Abhasialaisiin vakituin töö o n o maanviljelys. H ö ö kylväät kukuruusaa, kasvattaat kera i vinogradia. No hyväst. praav i l o i s t tehtyjä vinogradnikkoja ono vähä; vinogradi tavallisest kasvaa loonnoos, volillaa keertelöö ympäär puita. Abhasialaisiin kylät ollaa hajoitettu eri talohuksii, eri kartanoihi, kummat ollaa y m p ä - ' röitetty fruktisaaduloil, vinogradnikoil ja kukurusapeltoloil. Koit ollaa tikutettu oksist, vitsoist, tali ollaa tehty lavvoist, ollaa katettu pärreel ja nossettu patsain päälle. Koin ympärille ono tehty balkonat. Tääl voip tulla toimee ilman soojia, lämmiä hooneita.





Lounat- ja itälounatrantovees elävät adzarialaiset elläät melkeen samal viisii kuin i abhasialaiset.

Kuin kehittyy Kavkasan Mussanmeren rantoven eläjiin talohus ja p a r e n o o heijen elo.

Kunikkaan Venäeel Kavkasan M u s s a n m e r e n rannan eläjille oli rankka ellää. Kunikkaan pravitelstva voitti Kavkasan väet ja otti asuvoimaal heilt paremmat maat.

Abhasialaiset kaikkiis kovemmin vastustivat Kavkasan voittamises. Kymmeniä voosia h ö ö sotivat kovast kunikkaan praviteltsvaa vastaa, vaa lopuks piti antiissa. Ussiat heist ase käes koolivat, ja ussia tuhatta inmihissiä mäni Turtsiaa. T y h j e n n e t y t maat kunikkaan pravitelstva jakoi ofitseroille ja cinovnikoille.

Elo Kavkasan M u s s a n m e r e n rannaal Oktjabrin revolutsian p e räst alkoi lyyvvä niku lähe. Pitkin koko rantaa ollaa kolhozat, sovhozat, mis kasvatettaa kalleita kulttuurakasvoloja: caajya, limonoja, apelsinoja, mandarinoja, kaikenlaisia tehniceskoita ja lekarstvakasvoja.

Jokkiin dolinoihe tehhää z a v o d o j a.

Rannast maan poolee tehhää uusia kivi- ja rautateitä.

Kaikkiis ettäisemmiis kylis tehhää bolnitsoja, ^kouluja ja muita oppikotiloja, mis opetus m ä n n ö ö omal keeleel, opetettaa aikainmihissiä lukomaa ja kirjuttammaa.

Dvortsat ja daacat rannaas ollaa muutettu sanatorioiks ja lepokotiloiks.

T e h h ä ä uusia sanatorioja ja lecebnitsoja.

Kavkasan ranta on SSSR-n kukkivamp nurkka.

Pitkin rantaa m ä n n ö ö maantee. Se maantee mukaviil käännöksiil to Iaskiijaa liki mertä, to noisoo mäkkiin päälle, to taas j o o k s o o siltoja mööt yli monniin mäkijokiloin. Koko teen varreel v e n n u u t saadut, vinogradnikat, tubakkaplantatsiat, parkat palmaallejoin ja kiparissoin kera, käppiät sanatoriat ja lepokoit.

Kommunisticeskoi partia reknasi i Kolhidan alangon, sen soijenka ja läpipääsemättömiin metsiinkä, muuttaa kukkivaks saaduks.

7. O e o g r a f i a IV kl. 97 Kolhidan s o o t l e e n ö ö t k u k k i v a n n a saadanna.

Kolhidan alanko o n o sihoittunt Batumin linnast itäpohjaisee.

Löytäkää kartalt Kolhidan alanko.

Veel ei aikaa ku Kolhidan alanko oli peitetty vajovikkosoil ja läpipääsemättömiii metsiil, ei olt ei teitä, eikä kelpaavia troppia.

Inmihiset pitivät yhtehyttä jokkiin avil. Harva väki eli vähä korkiammilt paikoil. P e e n e t peltotykvt oli issutettu kukurusal ja vinogradil. Eläjät läsivät lihoratkaa. Heijen yhtperrää piti pittää sottaa metsiin kera, mit mättiisiit peltoloille, ja jokkiin kera, mit uhkasivat hävittää kylvöt v e e n n o i s e m i s e n aikanna.

Kiiree nyt muuttuu Kolhida. Läpipääsemättömät soot kuivatettaa kanalaverkon avul. Seel, mis veel ei aikaa olivat vajovikot soot, kasvatettaa kalleita kasvoja. Ilmahtuut saadat apelsina-, limoni- ja mandarinapuijenka; ain e n e m m ä n l e v e n ö ö caajyplantatsioin ploo§adi; ilmahtuut tehniceskoin kasvoin plantatsiat.

Caajuplantantsial.

Kovast, äänekkääst jooksi Batumast pojezda Cakvaa. Loitse vilahtelivat kukkii u p p o o v a t koit, tihit pehot ja korkiat puut, niijen y m p ä ä r käärihyssein lianoinka. P u i j e n kovat tummanrohoiset lehet läihkyivät vihmaveest.

Näkymätä ajoimma 13 km. Noisimma pois vagonast. Palmoist tehty alleja vei kohallee bambukka-, mandarina- ja caajyplantatsioille.

Caajyplantantsial.

Möö mänimmä caajyplantatsialle. Paikka oli bugrakas, mätäsikkö.

Mättäin v e e r u j a möitä oikiöis räätylöis oli issutettu c a a j y p e h o t. Neet hyväst erittäisiit punaisest p i n t a m a a s t omil tummanrohoisiil lehillää.

M o n t sattaa inmihistä repivät ylimäisiä lehtiä ja laativat niitä väkkooi.

Vakat caajylehtiinkä kannettii grusovikkaa, mit veivät neet caajyfaabrikkaa.

Caajyplantatsioin al Kavkasan rantoveel nykyäikanna ono monia kymmeniä tuhattoja gektaroja maata. C a a j y a kasvatettaa kolhozois ja sovhozois.

Caajykolhozoille appia vart o n o tehty erikoiset ma§ina-traktorastantsiat. Sovhozois tehhää tööta kaikenlaisiil ma^inoil.

Batumi.

Batumi o n o yks vaznoimmist Sojuzan porttuist. Seelt lähetellää ulkomaille neftiä, fruktija, sulkkua. Batumi o n o industriagentra ja kallein troopikkoioalaisiin kasvoin kasvatuspaikka. Seel kasvatettaa caayä, apelsinoja, mandarinoja, limonoja ja paljo tehniceskoita kasvoja.

Upraznenja. Merkitkää kontturakarttaa Batumin porttu.

T ö ö j o u t o a j a l l.aatikaa alborna:. S S S R - n troopikkoinaliain z o o n a ".

–  –  –

Mäen al. M ö ö reknasimma noissa y h e n Kavkasan suurempiin lednikkoin päälle. Korjahuimma Naljcikaas Kavkasan mäkkiin al.

Oli kesävari.

Kukkivat roozat, peltoil valmistui kukurusa, bahcois valmistuvat d b n j a t, arbuzat. Saadoist vakoittee tootii turulle vinogradia, abrikoosoja, o m e n o j a, gruu?oja. M ä e n veerut olivat peitetty tihil buukka metsiil.

Ylempään mäen veerua mööt mussehtivat pihtapuumetsät. Veel ylempään sinersivät korkiamäkiset niityt ja jyrkäst noisivat lookspääsemättömiin mäkkiin seinät. A samoi yllääl kuvattelivat taivaan sines mäen lumivalkiat kukkulat. Muudralt näyttiis, jot näin varil ajal mäkkiil on lumi.

Mäkkiin karjamail. M ö ö jo kahet suutkat noisimma mäkkiil.

Buukkametsät jo jäivät allaa. Pihtametsät, mitä mööt möö noisimma, alkuivat harventua. Mäkitroppa oli kovast liotettu. Syväl meijen al suhisi näkymätöin vesivirta. Meijen päijen pääl suureel korkehuel noisivat mäen rippuvat seinät. Paikoittee troppaa oli liottant vesivirta. Meijen vaatteil, palatkoil ja produktoil koormitetut oslat rankast liikuttivat jalkojaa ja kompastelivat etes liikkujees. M e i j e n saattajat joka mrnutti avittivat heille kestää seisomaas, jot evät lankiijäis mäen proopastii.

Pitän ajan noisu yllää kitsasta troppaa mööt päätäpöörryttäväl korkehuel kovast väsytti kaikkia.

Karjamail. Viimäin möö jovvuimma helliärohoisee dolinaa, mis hullust jooksi vesivirita. Hyvä troppa keerteli huimast kasvavaa rohonittyä mööt. Jalkoin al oli niiskiä, kuului virtaaviin oijiin ääni. Neet olivat niityn vesittämistä vart kaivetut ojat. Vaa s e n e n vesityksen peräst tääl kasvaat hyvät makuisat rohot, suuriin, hyvälle haisoviin kukkiin kera. Kavva möö mänimmä näitä niittyjä mööt ja noisimma ain yleinmäks ja ylemmäks. Vot jo alkoivat ilmahtua suuret kivet ja kalliot. Rohot jäivät matalaks. Niijen välist näkyivät suuret helliät kukat melkeen ilman varsia.

Äkkistää meijen ettee, niku olis maast noist, ilmahtui paimenäijä. Koht kuului määkimiin ja lampaat ihmettelynkä ympäröittivät meijet. Ukko vei meijet ommaa e l o h o o n e e s s e. Suur kivi, kumman allaa lankiimast piättiit toiset mäest l o h e n n e e t kivitykyt, oli hänel kattonna ja samal aikaa seininnä. Siin pesseeraas maa oli katettu lampain nahoil, seisoivat puupankit, uhlut h a p p a m e n maijonka ja juustonka. Täs ukko koko päivät ootteli paasterin ja karjan takas tulomista. Hää hyväst vesti veitsellää puulusikkoja. M ö ö jäimmä ööks siihe pesseeraa jot hoomnikool uusiil voimiil lähtiä vlemmäks..

Lednikka. M ö ö havahuimma e n n e n päivän valkenomist. Tomakka harventui ja möö näimmä lednikan. Jäijen äärist, j ä ä k a m m a r i s t jooksi levviä, virtaava joki.

Hoomnikko oli selkiä i möö läksimmä sinne, mis oli lednikan alku. Jään pinnaal, kus oli suuria ja peeniä kivijä, jooksi lukemattomia oijia, kummat kovan vuhinen kera hävisiit jään syvvii lohkinoksii. Jää i ympäröittävät lumikukkulat läihkyit päivyees niin häikäiseväst, ympärille oli valettu niin paljo valkehutta, jot möö olimma pakoitetut panomaa silmille savvutetut silmäklasit.

Yli kolmen tunnin möö olimma jääseinän alaveeruus ja jäimmä seisomaa ja iloitsemmaa.

Kaik teen rankkuuet oli unohettu.

Suurelt lookspääsemättömält, jäähä ja l u m m e e taotult kiviseinält loppumata kolisivat lankiivat jäät ja lumet. A jalkoin alt näkyi suur jääpelto. Koko jää oli risojelt ja oli aukkois, uuttulois, loviiois, senen päälle noisivat goluboit patsaat, kummat aika ajast lopumattomast liikkumisest ain lankesivat ja harosivat.

Pilviis. Kummastuneinna täst suurest lustist kuvast möö olisimma veel kavva seisseet täs, mut allalt noisi meijen poolee kokonain meri valkiata, lainehtivvaa tomakkaa. M ö ö aloimma laskiissa ja monikkaan minutin peräst jovvuimma hallii hämärää. Äkkistää tuli kylmä. M ö ö pahaisest eroitimma toin toiseen jään pinnalt.

Jäätfvä lednikalle oli pelottava, hervittävä assia. Olis voint tokkua jään välisii lohkinoksii.

M ö ö aloimma hiljaa laskiissa lednikalt. Äkkistää pilvet alkoivat harottussa, m ö ö pääsimmä läpi pilvest i näimma sooraa meijen alt korkialt rannalt palatkat i provodnikkoin (saattajoin) iigurat. Palatkoin loonna paloi tuli.

Mäkikylä Kavkasaas. Hämärsi. Kesäisilt mäkikarjamailt laskiisivat m e e h e t ja naiset. H ö ö kantoivat hartijoil b u r d j u k k o j a — hapal maijool, airanaal täytettyjä säkkijä lampaan nahast.

Tropalt, mitä mööt möö laskiisimma, näkyi kylä. Aula näy ttiis allalt samanlaisenna harmaan keltaisenna kiviraunionna, niku i ympäröivät kivimäet.

Sen keskelt näkyi pooleks harotettu vanha b a s n j a.

Puuttuivat pikkaraiset odrapellot. Joka paikaas, mis vaa kivviin välist näkyi vaik kuin peeni platsi vaik i heenoslojaista pocvaa, kaik oli kaivettu i kylvetty.

Vot i aula. Kitsail, ahtail uulitsoil tarkkaa voivat m ä n n ä rinnatukkee vaa kaks oslaa. Matalat, suurist ja peenist kivist lastut saklit katsoivat uulitsalle peeniil klasittomil ikkunoil. Tasaisiil kattoloil hävlähteli tuulest roho. Tääl istuivat jalat itseen alle k ä ä n n e t t y n n ä, gortsat (mäkieläjät) lampain nahoist tehtyis hattulois. Naiset, s u u r e rätit päähä käärittynnä, kedräsivät lankarihmaa: värttinät yht perrää pöörivät heijen käes. Yhen koin loonna naiset venuttivat b u r k k o j a — lankaviittoja, minenkä gortsat konsakaa evät erroo.

Kuin elläät gortsat.

Ettäälle mäkkii ajoi kunikkaan voiska Kavkasan gortsat. Mäkkiin veeruis ja jokkiin dolinois ollaa heijen kylät. Ylipääsemättömät lumet ja kivimäet erroittaat y h e n kansan toisest. Joka peen kansa monnia sattoja voosia eli ommaa erikoist elloa. Revolutsiaa saa heijen elo jäi mokomaks ku oli monnia sattoja voosija takas.

Revolutsia nosti kaik jälelle jääneet mäen eläjät uutee elloo.

Svanetias.

Samoi mäkimaan sises o n o peen maa — Svanetia. Se o n o erroitettu koko maailmast likipääsemättömiil mäkilöil. Vaa kitsas ja opasnoi troppa o n o kiintvnt jyrkkää mäen veeruu burnoin mäkijoen päälle. Kesäaikanna Svanetian eläjät — svaanat sitä t r o p p a a mööt saivat pittää yhtehyttä muun maailmanka. Talviaikanna kaik y h t e h y s loppui.



Pages:     | 1 |   ...   | 8 | 9 || 11 | 12 |


Similar works:

«ACTIVE SHOOTER HOW TO RESPOND October 2008 Emergency Numbers EMERGENCY SERVICES: 9 -1 -1 LOCAL EMERGENCY INFORMATION LINE: LOCAL POLICE DEPARTMENT: LOCAL FIRE DEPARTMENT: LOCAL HOSPITAL: LOCAL FBI FIELD OFFICE: FACILITY SECURITY: FACILITY ADDRESS: FLOOR: SUITE/ROOM: OFFICE #: EXT. • GOOD PRACTICES FOR COPING WITH AN ACTIVE SHOOTER • PROFILE OF AN ACTIVE SHOOTER PROFILE OF AN ACTIVE SHOOTER An Active Shooter is an individual actively engaged in killing or attempting to kill people in a...»

«Ecclesiastes Reformed Expository Commentary cclesiate Douglas Sean O’Donnell “With frequent references to modern and classical literature, O’Donnell illustrates the ever-present problems and dilemmas of life that Ecclesiastes deals with. But his fresh and relevant style never strays from the biblical text that he so artfully expounds. And he never leaves the various parts of Ecclesiastes alone until he has explored how they testify to the Christ in whom all the riches of wisdom and...»

«The ESRF Calibration Bench Activities David MARTIN, Jean-David MAILLEFAUD, Gilles GATTA, ESRF France Key words: theodolite, EDM, angle, calibration SUMMARY The European Synchrotron Radiation Facility (ESRF) is an accelerator laboratory located in Grenoble, France which produces high quality X-rays for use by scientists from Europe and around the world. The ESRF ALignment and GEodesy (ALGE) group is responsible for the installation, control and periodic realignment of the accelerators and...»

«REACHING OUT-OF-SCHOOL CHILDREN IS CRUCIAL FOR DEVELOPMENT UIS FACT SHEET JUNE 2012, No.18 This paper, jointly released by the Education for All Global Monitoring Report and the UNESCO Institute for Statistics, shows that progress in reducing the number of children out of school has stalled. This not only denies millions of children their right to education but also jeopardizes wider development efforts. The paper sets out five reasons why reversing this trend is urgent. NUMBERS OF CHILDREN OUT...»

«WE WILL NOT BE BOUND Benjamin Talarico Reading Marcel Proust is like watching a toy wand unfurl time after time after time. Picture it. Your mother gave it to you for Christmas. It’s light. It’s plastic. It’s rectangular. It’s small enough to put in your pocket. You carry it around from place to place, pretending that it can transform water into wine, lemon into lime. One day your mother catches you taunting the dog with it, and snatches the wand. Sit down, she says, let me show you...»

«THE THEOSOPHICAL MOVEMENT 1875 -1950 THE THEOSOPHICAL MOVEMENT 1875-1950 The Cunningham Press Los ANGELES 32, CALIFORNIA  Copyright, 1 9 5 1     BY THE CUNNINGHAM PRESS All Rights Reserved                                                                                                                                             PRINTED IN THE UNITED STATES OF AMERICA Night before last I was shown a bird’s eye...»

«United States Court of Appeals FOR THE DISTRICT OF COLUMBIA CIRCUIT Argued March 8, 2016 Decided July 29, 2016 No. 14-1231 QUICKEN LOANS, INC., PETITIONER v. NATIONAL LABOR RELATIONS BOARD, RESPONDENT Consolidated with No. 14-1265 On Petition for Review and Cross-Application for Enforcement of an Order of the National Labor Relations Board William M. Jay argued the cause for petitioner. On the briefs were William D. Sargent, Robert J. Muchnick, Christopher R. Kazanowski, and S. Libby Henninger....»

«National and Right-Wing Radicalism in the New Democracies: Slovakia Grigorij Mesežnikov NATIONAL AND RIGHT-WING RADICALISM IN THE NEW DEMOCRACIES: SLOVAKIA Grigorij Mesežnikov Paper for the workshop of the Friedrich Ebert Foundation on “Right-wing extremism and its impact on young democracies in the CEEcountries” National and Right-Wing Radicalism in the New Democracies: Slovakia Grigorij Mesežnikov National and Right-Wing Radicalism in the New Democracies: Slovakia1 Grigorij...»

«Cultural Gifts Program—code of conduct for valuers Section 30-210 of the Income Tax Assessment Act 1997 Background The aim of the Cultural Gifts Program (the Program) is to encourage the transfer of ownership of culturally significant items from private collections to public institutions. This Code of Conduct for Valuers will ensure the effective operation of the Program. The Code is consistent with, and supplements, the Cultural Gifts Program Guide issued by the Department that administers...»

«PUBLISHED UNITED STATES COURT OF APPEALS FOR THE FOURTH CIRCUIT  A SOCIETY WITHOUT A NAME, FOR PEOPLE WITHOUT A HOME, MILLENNIUM FUTURE-PRESENT, Plaintiff-Appellant,  v. No. 10-1437 COMMONWEALTH OF VIRGINIA, trading as Virginia Commonwealth University; CITY OF RICHMOND, VIRGINIA; HOMEWARD,  Defendants-Appellees. Appeal from the United States District Court for the Eastern District of Virginia, at Richmond. Robert E. Payne, Senior District Judge. (3:09-cv-00480-REP) Argued: March 23,...»

«Carnegie Mellon University Research Showcase @ CMU Department of Social and Decision Sciences Dietrich College of Humanities and Social Sciences October 2008 Organizational Coordination: A Game-Theoretic View Roberto A. Weber Carnegie Mellon University, rweber@andrew.cmu.edu Follow this and additional works at: http://repository.cmu.edu/sds This Article is brought to you for free and open access by the Dietrich College of Humanities and Social Sciences at Research Showcase @ CMU. It has been...»

«Satan’s Imprisoning Words: Examining the Value of Language in John Milton’s Paradise Lost By Victoria Ryan A Thesis Submitted to the Faculty of The Wilkes Honors College In Partial Fulfillment of the Requirements for the Degree of Bachelor of Arts in Liberal Arts and Sciences With a Concentration in English Literature Wilkes Honors College of Florida Atlantic University Jupiter, Florida April 2009 SATAN‟S IMPRISONING WORDS: QUESTIONING THE VALUE OF LANGUAGE IN MILTON‟S PARADISE LOST by...»





 
<<  HOME   |    CONTACTS
2017 www.sa.i-pdf.info - Abstracts, books, theses

Materials of this site are available for review, all rights belong to their respective owners.
If you do not agree with the fact that your material is placed on this site, please, email us, we will within 1-2 business days delete him.