WWW.SA.I-PDF.INFO
FREE ELECTRONIC LIBRARY - Abstracts, books, theses
 
<< HOME
CONTACTS



Pages:   || 2 | 3 | 4 | 5 |   ...   | 12 |

«JA V. G. E R D E L I L. G. T E R E X I O F A GEOGRAFIA OPPIKIRJA ALKUAKO DtUJA VART TÖINE OSA UCPEDGIZ M O S K O V A * 1 9 3 6 - LEMINGttAC L. G. ...»

-- [ Page 1 ] --

JA V. G. E R D E L I

L. G. T E R E X I O F A

GEOGRAFIA

OPPIKIRJA ALKUAKO DtUJA VART

TÖINE OSA

UCPEDGIZ

M O S K O V A * 1 9 3 6 - LEMINGttAC

L. G. TEREHOVAja V. G. ERDELI

OEOGRAFIA

OPPIKJRA 1ZOROIN ALKUSKOULUN

NELJÄTTÄ KLAASSAA VART

T O 1N E OSA

Lenoblonon vahvistama

Käänsivät izoran k e e l e l l e P. I. M a k s i m o v ja N. A. Jljin

R1IKIN UCEBNO-PEDAGOGICESKQI IZDATELJSTVA

MOSKOVA 193 « LENINGRAD Tämä o p p i k i r j a ono tehty praavituksiinka g e o g r a f i a - o p p i k i r j a n mukkaa 4 klaassaa vart, k u m p a oli lastu 1933/34 v.

Praavitukset ollaa t e h t y S o v n a r k o m a n ja С K V K P (b) p o s t a n o v l e n j a n osoituksiin mukkaa 16/V -34 v. ja ollaa m o k o m a t :

1. P e r ä k k ä i n o n o levitetty töön sisteina g e o g r a f i a k a r t a n muistamista vart.

2. Sitä vart, jot e n e m m ä n konkretisoija materiala, teiiä k e r k i ä m m ä k s tolkun saamiin lapsiin k a s v o n mukkaa, o p p i k i r j a a o n o e n e m m ä n tehty läkkämyskirjuktoksia 1 sen m u k k a a o n o uuvvestaa laahittu assialliin teksta, o n o lisätty kuvija.

3. O n o t e h t y k o n o rääty materialan l y h e n n ö k s i ä ja kerkentämisiä, niijen muutoksiin y h t e h y e s, kummat toi p r o g r a m m a a p o s t a n o v l e n j a 16/V - 1934 v.

O p p i k i r j a n m u k k o i t t a m i s e e ottivat ossaa avtoroin kera N. I. P o p o v ja P. G. T e r e h o v.

Izäatelstva.

S O V E T S K O I N SOTSIALISTICESKOIN

RESPUBLIKKOIN S O J U Z A ( S S S R )

I. SSSR-n tila maansaras.

Sovetskoin Sotsialisticeskoin Respublikkoin Sojuza (SSSR) ono itäpooli?aras, kahes maailman osas, Europaas ja Aaziaas.

Löytäkää g l o o b u s s a s t i pooli^arakartast E u r o p p a ja Aazia. Katsokaa millaisiis osis E u r o p p a a ja Aaziaa o n o SSSR.

Sovetskoin Sotsialisticestkoin Respublikkoin Sojuza o n o kaikist maailman riikkilöist yks samoi suurempia.

SSSR-n p l o o ^ a d i i l voijaa kerkiäst sihoittussa g l a v n o i m m a t kapitalisticeskoit maat.

Sovetskoi Sojuza ottaa itseen alle k u u v v e n n e n osan koko maan eletyst territoriast. 10 tuhatta kilometraa verruu Sovetskoi Sojusa lännest ittää. A pohjast lounaesse se verruu 4 7 4 tuhatta kilometraa.

L ö y t ä k ä ä S S S R - a n kartast länsrajalt linna Minsk, itärajalt J a p o n i n meren rannaal linna V l a d i v o s t o k.

T a r k a s t a k k a a rautateematka niijen linnoin välil.

Kiirelliin p o j e z d a senen matan m ä n n ö ö 13 suutkiis.

SSSR Europan ja Aazian ossaa erittäät Uralan mäet, Kaspian merf i Kavkasan mäet.

Löytäkää kartast SSSR E u r o p a n i Aazian ossiin raja.

MERIRAJAT.

Katsokaa kartan päälle; eri poolist meijen Sojuzaa h u u h t o o t meret. Niitä merriä möitä SSSR pittää torkua toisiin maijen kera.

P o h j a p o o l e s t ussian tuhatan kilometran pittuuel SSSR-ä h u u h t o o P o h j a - J ä ä o k e a n a (hänt kutsuttii P o h j a - P o l j a r n o i k s mereks). Kuin töö jo tiijettä, hää lezzii kylmääs poojassaas. Suur osa hänt talveel i kesäl ono katettu jääl. Jäät hämmentäät laivoin käykkiä P o h j a Poljarnois meres.

Yhes läns osas waa Kolskoin poolisaaren ja N o v a j a Zemlja saariin välis, P o h j a - P o l j a r n o i n meren osa ono volilliin jäist. Se on Barentsan meri.

T ä n n e Atlantin okeanast kulkoo lämmä, sooja, virta Golfstrim.

Se lämmittää, soojentaa, Barentsan mertä i jäät kesäl m ä n n ö ö t ettää pohjemmas.

Barentsan meri Kolskoin poolisaaren waral ei jääty i talveelkaa.

Lounaesse päin Barentsan merelt antiijaa materikkaa Valkia meri H ä n n e e ei tappaa lämmä virta, i pool vootta hää ono katettu jääl.

Barentsan meri.

SSSR-an länsirajalle tulloo Baltian m e r e n S u o m e n zaliva. Täält

•ono likemp merimatka L ä n s - E u r o p a n m a i h e : Saksaa, Angliaa, Frantsiaa. Paljo parahodia käyp Suomen zalivaa. H ö ö tuuvvaa meille ulolt tavaraa i veevät meijen tavaraa sinne.

L o u n a t p o o l e e s Sowetin Sojuzaa o n o Musta meri. Se o n o lämmä, konsakaa ei jääty ja hää kera antaa h o u n ulolle.

P o h j a s t Mustaa merree antiijaa Кгьшап poolisaari. Se erittää Mussast merest matalan A z o v a n meren.

Sojuzan Itärajan laatiit T y y n e n o k e a n a n meret, Beringan, Ohotskan ja Japonin. Beringan i O h o t s k a n mertä erittää toin toisestaa Kamcatkan poolisaari. Jäät h ä m m e n t ä ä t seilaamiselle näis meris.

Ohotskan i J a p o n i a n m e r e n välil on saari Sahalin. P o h j a p o o l i Sahalinaa kuuluu Sowetskoi Sojuzalle, lounatpooli Japonille. Näist merist vaaznoimp o n o Japonin meri. H ä n e s t möö pääsemmä T y y n e e okeanaa.

Upraznenjat. Konturakartaas siniiseel krantossiil weittäkää SSSR-an merirajat i kirjuttakkaa mainittuin täs merriin, saariin i poolisaariin nimet. Muistakaa h e i j e n n i m e t ja paikat kartaas.

N ä y t t ä k ä ä kartast m e r i m a t k a S u o m e n zalivast A n g l i a a.





N ä y t t ä k ä ä kartast merimatat Mussast merest Frantsiaa i V l a d i v o s t o k a s t J a p o n i i.

Musta meri.

MEIJEN NAAPURIT.

(Rajariikit.) Likempäiset SSSR naapurit ollaa: länsrajal — Suomi, E s t o n i a, Latwia, Poljsa, Rumbnia; l o u n a t r a j a l : Turtsia, Iran (ennen kutsuttu Persiaks), Afganistan, Kitaja, Tuvan kansanrespublika, Mong o l i a ja J a p o n i n vallan al olevat Manczjuria ja Koreja, Sahalinan saareel — Japoni.

Löytäkää neet riikit kartast.

SSSR on vaa yks riikki maailmaas, kummaas valta o n o proletariaatan ja raataviin talopoikiin käes.

Sovetskoi Sojuzan Tööläis-talonpoikiin valta ono vaa yks valta maailmaas, kumpa kommunisticeskoin parttian käyttämisen al voitteoo kaikkiitin maailman kansoin rauhan poolest. Sovetskoi Sojuzan kansat evät taho sottaa, no joka minutiil ovat valmiit noisemaa hoitamaa ommaa sotsialisticeskoita riikkiä. Puna-armija tarkast vahtii Sovetskoi Sojuzan rajoja.

Upraznenja. SSSR konturaakartaas veittäkää punaiseel krantossiil Sojuzan m a a rajat ja kirjuttakkaa rajallisiin riikkilöin nimet.

MAANPÄÄLYS.

Katsokaa SSSR fisiceskoin kartan päälle. S u u r e m p osa karttaa on kraasattu rohoisee kuvvaa. Se merkitsöö, jot SSSR-s o n o paljo alatasankoja.

Karttaa ono merkitty kolt suurt a l a n k o a : Itä-Europan, LänsSiberin ja Turanan.

Kartan rohoisest foonast erillisist paikoist erroittaijaat keltaiset plakit. Neet ollaa ylängöt. SSSR-n E u r o p a n osas ono Keski-Vennäen ja Volgan, a Aazian osas — Keski-Siberin ylänkö.

Melkeen koko SSSR-n lounat- ja itäraijaa möitä, a niin i SSSR-n Aazian ja Europan ossiin rajal näkkyyt korienevoit joonet. Neet ollaa mäet. SSSR-n Europan osas ollaa К г ь т а п m ä e t.

SSSR-n E u r o p a n ja Aazian ossiin rajal ollaa Uralan ja Kavkasan mäet. Afganistanan i Kittajan rajal o n o mäkimaa Pamir i mäet Tjanj-§anj. Kitajan i Mongolian rajal — Altajan mäet.

Upraznenjat. Näyttäkää fisiceskoist kartast i muistakaa kaik mainitut täs a l a n g o t, y l ä n g ö t ja mäet.

SSSR-n fisiceskoist kartast katsokaa kuva „Korkiammat k u k k u l a t " ja löytäkää neet kukkulat kartalt.

GLAVNOIMMAT JOET JA JÄRVET.

Paljo SSSR-s ono suuria jokija. Yhet niist ottaat alun ylängöilt, toiset jooksoot mäkilöilt.

–  –  –

Sovetin Sojuzaas ono paljo järvijä. Samoi suuremmat tuimist järvist ollaa syvä Baikal — Keski-Siberin ylängööl, Laadoga ja Onega SSSR-n E u r o p a n osan l ä n s p o h j a a s.

Samoi suuremmat soolaisist järvist ollaa — Kaspian ja Aralan järvet. Enemmittee heitä kutsutaa meriks.

Upraznenjat. Kirjuttakkaa konturakarttaa täs mainittuin jokiloin i järvilöin nimet.

Muistakaa h e i j e n nime.t ja paikat kartaal. Veittäkää konturakarttaa siniseel krantossiil kaik mainitut täs joet alust otsaa nas.

Kraasatkaa siniseel krantossiil kaik mainitut j ä r v e t.

Mikä on konturakartta i kuin hänt tehä.

Konturakartta o n o kartta, k u m p a a o n o merkitty kaikkiin maan ossiin, erilaisiin maijen, merilöin ja jokiloin konturat, mut ei o o niijen nimmiä.

Jot p a r e m m i n tiitää g e o g r a f i a k a r t t a a, pittää tehä töötä konturakartan kera, pittää teliä h ä n n e e kaikenlaajaiset kirjutokset i merkitökset.

Konturakartan saap lielpost teiiä itseen. Pittää ottaa peen g e o g r a f i a k a r t t a ja p a n n a hänt ikkunan klassii kiin. Sen p ä ä l l e p a n n a a lehti pullasta p a p e r i a. J o s ikkuna o n o h y v ä s t vaalassettu, ni kartta n o i s o o n ä k y m ä ä läpi paperin. J ä ä p vaa piirtää l ä p i p a p e r i n n ä k y v ä kontura. S a a p tehä kartan i läpi k o p i r o v a l n o i n p a p e r i n.

S II. KUVVIA SSS-n LOONNOST JA VÄEN ELOST.

tuhatalle kilometralle venuttais SSSR pohjast lounaesse.

SSSR-n pohjapooli o n o poljarnoin krugan takkaan, p e s e h y y kylmääl P o h j a - j ä ä o k e a n a l i sentää hänes o n o kylmä kliimatta. SSSR-n s u u r osa ono keski poojassaas.

Sentää miks SSSR-s o n o paljo matkaa P o h j a s t lounaesse, h ä n e n i loonto o n o monenlaajain.

Kylmän poojassan valjot talvipakkaiset lounatpoolee päin vähittee höplenööt. Kliimatta kylmäst tulloo enstää keskoiseks kylmäks, siis keskoiseks, i samoi lounaees keskoi-lämmäks.

Niin P o h j a s t l o u n a e s s e muuttuu SSSR-n kliimatta. A kliimatan muuttumisen kera muuttuut elokas- ja kasvomaailma. L o o n n o n eritöksiä möitä SSSR jaetaa m o n e k s poojassaks tali zoonaks.

1. POLJARNOI ZOONA.

Katsokaa gloobussast, tali pooli?arakartast: Europan, Aazian ja Amerikan pohjarannoil, y m p ä ä r p o h j a - p o o l j u s s a a, usioille tuhatoille kilometroille venuttais Pohja^Jääokeana.

Melkeen kaik Europan i Aazian pohjain ranta ono kuuluvain Sovetskoi Sojuzalle.

H ä n e n vladenjoja ovat i saaret, kummat ollaa siin osas PohjaJääokeanaa.

Se ono samoi pohjain osa Sovetskoi Sojuzaa, SSSR-n poljarnoi zootia.

Valjo ono loonto poljarnois zoonaas. Talveel niis pooliis päivyttä mont kuuta ensikää ei oo, seisoo poljarnoi öö. Koljskoi poolisaaren pohjarannaal se poljarnoi öö ono 2 kuuta. Novaja Zemljaas 4 kuuta, я pohjallises pooljussaas pool vootta.

Kesäl päivyt mont kuuta ensikää ei laskii — seisoo poljarnoi päivä.

No kohojaa hää pooleks päiväks matalalle, i sentää lämmittää vähä.

Pohjaiseel Jääokeanal.

Pohja-Jääokeana.

Talveel. Ilman otsaa i alkua v e n n u u ikä poolee j ä ä p u s t b n j a.

Suuret jääpellot kattoit okeanan. Neet liikkuut, lykkähyyt toin toisiin päälle. Suuren loisun kera katkielloot jäät i tekahuut suuret jääryntit.

Seisoot valjot pakkaiset, kävvät lumisäät ja tormit. J o e n e m m ä n kuuta ku kaik o n o käärihyst poljarnoin öön pimrniää. Elo piätty i, Kaik elävä peittiis. Vaa yks valkia karhu vaii 11 kävelöö jäitä möitä.

Vallit taivas selkenellöö i pustbnja läikähtyy tähtiin paisteel ja k u u n valkiaal. Välistää taivaal syttähyy poljarnoi paisto.

Kesäl. Mont kuuta päivyt ei laskii. Jää o k e a n a n pääl alkaa sullaa. Jääpellot katkielloot, murenoot, v e e n o o sullaat i koko kessää kulkoot o k e a n n a a möitä.

Jäälonttiloin pääl lämmittellööt hylkeet. Ilmahtuut partit seitiä, ' treskaa i muita kalloja. Luuokkail Novaja Zemljan rannoil ilmahtuut suuret karjat morziloja, a Aazian rannaal kiität.

Löytäkää poolijarakartast se osa Pohja-Jääokeannaa, kumpa ono kuulova SSSR-le.

Löytäkää kartast Barentsan meri, Valkia i Karskoi meri.

Poljarnoit saaret.

–  –  –

Ensimäiset eläjät. Kuuskymmen vootta takas aijoit Novaja Zemljan saarille proombslameehet. Foma Vblka p e r e h i n n e e i tovaj-is§oinee.

Noisivat höö rannalle ja kohoisivat maan päälle.

Katsahtais Vblka ympärille. Mussat kiviset mäet, peittähynneet lumel ja sammal näkkyy kivviin l o v i l o i s... Ei henkiäkkää... Eikä ääntkää kuulu. Kamela tuli heille.

Tahtoit takas kottii uijua, no löysivät rannalt l a o n n e e n pertin i jäivät. Tila prombslaa vart oli mukaisa: t ä n n e ujuivat suuret karjat hylkeitä. Mäkilöis kulkiit olenit.

Paljo zveeriä tappoit ohotnikat i takas laattiisivat. Ei tahtont Vblka kottii m ä n n ä. Jäi saarelle naisen, lapsiin i tovari$$anka. Stroitti pertin. Produktaa i ruutia oli sapassoitettu ohto. Tuli talvi. Jääl kattiis meri. Mäni päivyt, noisiit vuhisommaa tuulet. Käivät vinkumaa lumisäät. Ikä paikka ajahui lumel. Rankka oli olla talveel. Koti kaikkinee peittiis lumen alle — kävvä täytyi läpi truvan. Karhut mont kertaa tulivat etsimää mitä ikkee syyvväksee. No kaikkiis rankkaa oli pimmiä ja kylmä. Vblkan tovari??a ei jaksant ootella kevväen päivyttä ja kooli. No vot näyttiis päivyt. Tuli kevät. Käi liikkumaa meres jää. Ilmahtuit taas hylkeet. Lensivät linnut. Noisivat vuhisommaa mäkilöist ojat. Paljo merizveeriä i lintua sai Vblka.

No noisi hää ikävöittämää väkkiä. Mäni pitkin rantaa etsimää heitä, mut kettää ei löytänt.

Tuli i taas mäni talvi. Kevväest Vblka löysi tundrast tulleita prombslameehiä. Möi hää heille oman saaukin i heilt vaihoks sai ruutia, pyssyn i produktaa.

Mänivät proombslameehet jällee tundraa i läkäisivät siint kuin hyvä proombsla ono Novaja Zemljaas, i kuin seel ellää ja proombsloittaa Vblka.

Noisivat siis tundrast mänömää sinne köyhät nentsat. Niin tultii Novaja Zemljan saarille eläjät.

Uuvet eläjät organisoivat arttelin i valitsivat Vblkan v a n h e m m a k s.

Rankka oli elo ensimäisiil Novaja Zemljan eläjiil. Ussiat niist saivat hukkaa: ken gingaast i kylmäst, ken uppois, ketä jäil rutvoi, a kenen i lontiil vei merree.

Kuin muuttui e l o N o v a j a Zemljaas. Kovin muuttui elo Novaja Z e m l j a a s perrää Oktjabrin revolutsian.

Nyt seel o n o neljä elopaikkaa i väkkia 300 henkiä. Nentsat yhestyivät jahtikolhozoihe.

Merizveerilöin jälest aijaat merelle motorivenneil. Saauttaat paljo pestsan ja karhun nahkoja.

Kaks kertaa vooees tulloot sinne parahodat, kummat toovat nentsoille kaik tarpevalliset produktat, ruutia, assua i veevät seelt saautetut nahat ja r a s v a n.

O n o stroitettu ?koulu i kaks bolnitsaa. Tehty ono kaks radioNovaja Zemljaas.

tantsiaa. Nyt Novaja Zemljan eläjät voivat pittää veestiä koko Sojuzan kera. Organisoitu ono tutkimusstantsia. Siin stantsijaas tutkitaa Novaja Zemljan loontoa.

O n o Novaja Zemljaas i sovettu, kumpa mukkoittaa Novaja Zemljan eläjiin elloa. Sovetun predsedaatteli o n o Vblkan sukkua.

Poljarnoi proombslatalohus.

P a l j o merizveeriä, kallaa i lintua ono SSSR-n poljarnois zoonaas.

Jot tarpevoittaa ja panna assiaa neet rikkahokset,. sovetskoi pravitelstva mukkoittaa tehä poljarnoita proombslatalohust. Syntyyt ripakkoin i jahtimeehiin kolhosat, tekahuut kalabaasat. Ikkä baasaal ollaa kymmenet proombsla-alukset. Prombsloja avittaat jäänlohkojat, aeroplanat i radio.

Hyleohhotta jäänlohkojaal.

Lämmän kevätpäivyen al, läpinäkyviin sinisiin jäälonttiloin pääl lämmitellööt hylkeet. Heitä on tuhattoja. Lämmitellees höö tunnitt e e lezziit, nukahtelloot ja välistää vaa vääntiellööt yhelt kuppeelt toiselle.

Ei makkaa vaa yks vanha hyle, vahti.

Hyleolihotta.



Pages:   || 2 | 3 | 4 | 5 |   ...   | 12 |


Similar works:

«Modeling Human Motion Using Binary Latent Variables Graham W. Taylor, Geoffrey E. Hinton and Sam Roweis Dept. of Computer Science University of Toronto Toronto, M5S 2Z9 Canada {gwtaylor,hinton,roweis}@cs.toronto.edu Abstract We propose a non-linear generative model for human motion data that uses an undirected model with binary latent variables and real-valued “visible” variables that represent joint angles. The latent and visible variables at each time step receive directed connections...»

«Execution Quality in Open Outcry Futures Markets Alexander Kurov∗ May 2004 Abstract This study examines order flow composition and execution quality for different types of customer orders in six futures pits of the Chicago Mercantile Exchange (CME). We show that off-exchange customers frequently provide liquidity to other traders by submitting limit orders. We also document effective execution costs and turnaround times for customer liquiditydemanding and limit orders. The results imply that...»

«Janis A. Barlow & Associates Research, Planning and Management Consultants Specializing in Theatre since 1981 STEPS IN THEATRE PROJECT PLANNING Janis A. Barlow & Associates www.barlowandassociates.com 44 Charles Street West, Suite 5005, Toronto, ON, Canada M4Y 1R8 Phone: (416) 921-0208 Fax: (416) 921-9819 e-mail: info@barlowandassociates.com Contents 1.0 INTRODUCTION TO THE THEATRE PROJECT PLANNING PROCESS 1 2.0 PRELIMINARY PLANNING PROJECT POTENTIAL 1 2.1 Research and Goal Setting 2.2...»

«Basel Committee on Banking Supervision Global systemically important banks: updated assessment methodology and the higher loss absorbency requirement July 2013 This publication is available on the BIS website (www.bis.org). © Bank for International Settlements 2013. All rights reserved. Brief excerpts may be reproduced or translated provided the source is stated. ISBN 92-9131947-3 (print) ISBN 92-9197947-3 (online) Contents Preface I. Introduction II. Methodology for assessing systemic...»

«Music and Consumers' Judgments About a Retail Store Paul W. Ballantine, University of Canterbury Kimberley Wong, Dissero Brands Limited Abstract This paper presents the results of an exploratory study into the role of music in influencing consumers’ judgments about a retail store in multiple retail settings. Two contrasting status shops (upmarket versus downmarket) were examined within three different retail categories: clothing, jewellery and footwear, so that a cross-section of retailers...»

«1 Gerson Therapy Handbook Companion workbook to “A Cancer Therapy: Results of Fifty Cases”, by Max Gerson, M.D. Practical guidance, resources, and recipes for following the Gerson Therapy Revised 5th Edition ISBN: 0-9611526-4-8 A non-profit organization dedicated to the holistic treatment of degenerative disease The Gerson Institute PO Box 161358 San Diego, CA 92176 Tel: (619) 685-5353 Toll Free: 1-888-4-GERSON Fax: (619) 685-5363 e-mail: info@gerson.org www.gerson.org © 1993-1999 The...»

«RETRACTION AS REDEMPTION: PENANCE AND PROGRESSION IN CHAUCER’S RETRACTIONARY FORM by Katie Jo LaRiviere A thesis submitted in partial fulfillment of the requirements for the degree of Master of Arts in English MONTANA STATE UNIVERSITY Bozeman, Montana April 2012 ©COPYRIGHT by Katie Jo LaRiviere All Rights Reserved ii APPROVAL of a thesis submitted by Katie Jo LaRiviere This thesis has been read by each member of the thesis committee and has been found to be satisfactory regarding content,...»

«Thermodynamical aspects of the Casimir force between real metals at nonzero temperature V. B. Bezerra, G. L. Klimchitskaya∗ and V. M. Mostepanenko† Departamento de F´ ısica, Universidade Federal da Para´ ıba, C.P. 5008, CEP 58059-970, Jo˜o Pessoa, Pb-Brazil a We investigate the thermodynamical aspects of the Casimir effect in the case of plane parallel plates made of real metals. The thermal corrections to the Casimir force between real metals were recently computed by several authors...»

«CONSEQUENCES OF THE SYLOW THEOREMS KEITH CONRAD For a group theorist, Sylow’s Theorem is such a basic tool, and so fundamental, that it is used almost without thinking, like breathing. Geoff Robinson 1. Statement of the Sylow theorems We recall here the statement of the Sylow theorems. Theorem 1.1 (Sylow I). A finite group G has a p-Sylow subgroup for every prime p and any p-subgroup of G lies in a p-Sylow subgroup of G. Theorem 1.2 (Sylow II). For each prime p, the p-Sylow subgroups of G...»

«Chitra, a Play in One Act Rabindranath Tagore Chitra, a Play in One Act Table of Contents Chitra, a Play in One Act Rabindranath Tagore PREFACE SCENE I SCENE II SCENE III SCENE IV SCENE V SCENE VI SCENE VII SCENE VIII SCENE IX i Chitra, a Play in One Act Rabindranath Tagore This page copyright © 2001 Blackmask Online. http://www.blackmask.com • PREFACE • SCENE I • SCENE II • SCENE III • SCENE IV • SCENE V • SCENE VI • SCENE VII • SCENE VIII • SCENE IX Scanned and edited by...»

«Transport for London Minutes of the Meeting Committee Rooms 4 and 5, City Hall, The Queen’s Walk, London 10.00am, Thursday 24 September 2015 Members Boris Johnson MP Chairman Isabel Dedring Deputy Chairman Sir John Armitt Member Sir Brendan Barber Member Richard Barnes Member Charles Belcher Member Roger Burnley Member Brian Cooke Member Baroness GreyMember Thompson DBE Angela Knight Member Michael Liebreich Member Eva Lindholm Member Daniel Moylan Member Bob Oddy Member Steve Wright Member...»

«You’re here because you want to learn the Magic: The Gathering® game, the world’s premier trading card game. It was the first game of its kind, and it’s still the best and the biggest. In the Magic® game, you play the role of a duelist—a powerful wizard who fights other duelists for glory, knowledge, and conquest. Your deck of cards represents all the weapons in your arsenal. It contains the spells you know and the creatures you can summon to fight for you. Trading card games like the...»





 
<<  HOME   |    CONTACTS
2017 www.sa.i-pdf.info - Abstracts, books, theses

Materials of this site are available for review, all rights belong to their respective owners.
If you do not agree with the fact that your material is placed on this site, please, email us, we will within 1-2 business days delete him.